Joulu

Joulu joutuu

Annan päivästä on enää kaksi viikkoa jouluun.
Tunnelma alkaa täyttyä juhlan odotuksesta - kiireisistä askelista, rapinasta, kuiskeesta, tuoksuista ja mauista.
Lapset leipovat pipareita. Uunista karkaa leivonnaisten herkullinen tuoksu. Kuusikin on jo katsottuna.
Ihan kohta on joulu.

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

"Joulu tulla jollottaa makkara kakkara kainalossa" sanottiin monin paikoin vielä 1900-luvun alussa. Makkaran lisäksi jouluruokina tunnettiin mm. ohrapuuro, uunipaisti ja joko kuivatuista kaloista sianlihan kanssa tai tuoreista matikoista keitetty soppa. Perinteisesti tunnettiin lipeäkala vain Lounais-Suomessa.

Joululeipään liittyi monia uskomuksia ja ne koristeltiin mahdollisimman kauniisti mm. kampojen ja avainten avulla. Jo tuolloin muistettiin lintuja lyhtein, sillä Jumalan uskottiin palkitsevan hyväsydämisen antajan. Samoin jaettiin lehmille leipää sanoen: "joulu, joulu lehmäsein, sinisukka sulhasein". Tapoihin kuului jaella olutta ja ryyppyjä sekä muutoinkin kestitä Tapaninajelulla kulkevia sukulaisia ja naapureita.

Viime vuosisadan alkukymmeninä muotoutui nykyinen "perinteinen" jouluateriamme suola- ja lipeäkaloineen, sillisalaatteineen, kotijuustoineen, kinkkuineen, laatikoineen, riisipuuroineen ja luumukiisseleineen. Myös joulutortut ja piparkakut yleistyivät tuolloin. Äidin tuli laittaa "kystä kyllin" ja jouluvalmisteluihin oli ryhdyttävä hyvissä ajoin. Myöhemmin tarjottiin kinkulle kevyempänä vaihtoehtona kalkkunaa, ryhdyttiin valmistamaan englantilaisen mallin mukaista hedelmäkakkua ja tarjoilemaan jouluglögiä.

Jokaiselle perheelle muodostui omat perinteiset jouluruokansa ja reseptinsä, joita ilman joulu ei oikein tuntunut joululta.

Perheiden pienennyttyä, nykynaisen (tai miehen) kiireiden sekä "hoikan linjan" ruokailun myötä moni pyrkii nyttemmin pelkistämään jouluaan. Enää ei kaivata koko laajaa jouluruokien valikoimaa ja osa ruoista on opittu ostamaan valmiina.

Jotain jouluista halunnee itse kukin silti joulua odotellessaan tehdä - jo pelkän tunnelmaan virittäytymisen vuoksi. Moni tekee jopa sellaista, mikä tehokkaana nykyaikana tuntuisi muulloin tyystin turhalta - vaikkapa piparkakkutalon tai kotinamuja. Lanttulaatikon ja kinkunkin moni paistaa yhtä paljon jouluisen tuoksun kuin maun vuoksi. Eipä silti, etteikö eineksinäkin ostetuista laatikkoruoista saisi saman ilon. Nehän voi kotona höystää ja maustaa mieleisekseen ja paistaa kotoisissa tarjoiluastioissa uudelleen ennen tarjoilua. Laatikkoruoat kun eivät tästä kärsi.

Vegetaristin joulu

Kasvisruokavaliota noudattavien juhlaruoat ovat varsin erilaisia kuin sekaruokaa syövien.
Jouluna muut mässäilevät runsaiden "lihapatojen" äärellä syöden kinkkua, kalkkunaa, pasteijaa ja "tytinää", mutta vegetaristi valmistaa vitaaliruokiaan ja välttyy venyvältä vyötärönauhalta ynnä yleensä myös muilta ylensyönnin aiheuttamilta vaivoilta.

Juhlavuutta joulupöytään vegetaristi saa valitsemalla ja valmistamalla joukon näyttäviä ja herkullisia kasvisruokia, joiden koostumus poikkeaa arkisen hillityistä ja harkituista yhdistelmistä. Ylelliset tölkkivihannekset, eksoottiset hedelmät ja monen sortin pähkinät sekä harvinaiset herkkujuustot tuovat silloin juhlan tuntua tavanomaiseen ruokavalioon.

Tarjottavat voi toisaalta rakentaa myös perinteistä joulupöytää muistuttavaksi, varsinkin silloin, kun koko perhe ei ole vannoutunut kasvisruokavalion kannattaja.

Vegetaristin joulupöytä

Ruokalistalla on ehdotuksia, joista voit koota mieleisesi ateriakokonaisuuden.

Jälkiruoat:

Juustotarjotin, jolle valitaan perheen mielijuustoja, keksejä ja kokojyväleipää.
Lisäksi tarjolla rypäleitä ja päärynöitä.

Jouluaatto

Joulupöytä katettuna.

Ennen joulurauhan julistusta tarjottu riisi- tai ohrapuuro pitää nälän loitolla siihen asti, kunnes aattopäivällinen aloitetaan.
Puuro valmistuu vahtimatta uunissa, jos siellä vaan on tilaa.

Kokoa päivällispöytään perinteisiä jouluruokia seuraavasta luettelosta. Suurimman osan niistä voit ostaa myös valmiina.

Voileipäpöytä:

Kinkkuateria:

Jälkiruoat: