Korean tasavalta
Korean tasavalta, epävirallisesti Etelä-Korea, on itäaasialainen valtio, joka käsittää Korean niemimaan eteläosan.
Etelä-Korea rajautuu pohjoisessa Pohjois-Koreaan (Korean demokraattinen kansantasavalta), jonka kanssa se muodosti yhden valtion vuoteen 1945 saakka.
Etelä-Korean länsipuolella, Keltaisenmeren takana sijaitsee Kiinan kansantasavalta ja kaakossa Korean salmen toisella puolella Japani.
Suurin osa maan väestöstä asuu kaupungeissa ja melkein puolet pääkaupunki Soulin metropolialueella, joka on maailman kolmanneksi suurin kaupunkialue.
Etelä-Korean väkiluku on noin 50 miljoonaa ja pinta-ala lähes 100 000 neliökilometriä, joten maa on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista.
Uskonnot
Noin 46 prosenttia eteläkorealaisista ei noudata mitään tiettyä uskontoa.
Jäljelle jäävistä kristittyjä on 27,3 prosenttia väestöstä ja buddhalaisia 25,3 prosenttia.
Maassa on myös jonkin verran islaminuskoisia. Buddhalaisuus on vahvinta maan itäosassa, erityisesti Yeongnamin ja Gangwonin alueilla, jossa se muodostaa yli puolet uskonnollisesta väestöstä.
Kristinusko, joka sai ensi kerran Koreassa jalansijaa 1700-luvun loppupuolella, kasvoi nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla suureksi osaksi sotilashallinnon vastaisen kansalaisliikkeen myötä.
Korealaisilla oli hyvin positiivinen kuva kristinuskosta kristittyjen lähetyssaarnaajien jälleenrakentaessa maata sodan jälkeen ja kirkkojen johtajien taistellessa Park Chung-heen ajan diktatuuria vastaan.
Kristittyjen vaikutusvallan kasvaessa myös arvostelu on alkanut kasvaa kristittyjen suhtautuessa suvaitsemattomasti muihin uskontoihin ja korealaisten herätyskristittyjen ollessa intomielisempiä kuin länsimaiset vastineensa.
Valtio on nyt maailman toiseksi suurin lähetyssaarnaajia lähettävä valtio Yhdysvaltain jälkeen, ja maailman suurin kirkko Yoido Full Gospel Church sijaitsee Soulissa.
Näiden muodollisten uskontojen lisäksi monet korealaiset noudattavat kungfutselaisia perinteitä, ja monet buddhalaiset yhdistelevät uskontoaan korealaiseen šamanismiin.
Šamanismia esiintyy yhä elinvoimaisena korealaisten keskuudessa.
Etelä-Koreassa siitä käytetään nimitystä Musok eli mudang-menot.
Etelä-Koreassa arvioitiin vuonna 1972 olevan mudang eli Šamaaneja noin 0,3% väestöstä.
Keittotaito
Korea sijaitsee Japanin ja Kiinan välissä, ja korealaisessa ruoassa on vaikutteita sekä kiinalaisesta että japanilaisesta keittotaidosta. Vaikka Korea sijoittuu maailmankartalla kahden vahvan ruokakulttuurimaan, Kiinan ja Japanin, väliin, sen erottaa naapurimaistaan etenkin runsas mausteiden käyttö. Sen tunnistaa vahvasta valkosipulin, chilin ja inkiväärin tuoksusta. Korealla on joitain samoja ruokia kuin naapurimaissa, mutta suurin osa on erilaisia, ja huomattavasti tulisempia.
Perinteinen korealainen ruoka on tukevaa ja lämmittävää talven jään ja lumen keskellä.
Tämä näkyy erityisesti maan kansallisruoassa, kim chissa, jokaisella aterialla tarjotussa mausteisessa pikkelssissä. Perinteisesti kansallisruoka valmistetaan kiinankaalista hapattamalla ja maustetaan sipulilla, valkosipulilla, inkiväärillä ja chilillä. Valmistusmenetelmä vaihtelee kuitenkin alueittain. Kimchiä voidaan säilyttää useita vuosia. Joissakin ravintoloissa se voi olla kolmekin vuotta vanhaa. Joku tykkää vanhasta, joku uudesta, se on makuasia. Taatusti hyvää se ainakin tekee: kimchi luetaan yhdeksi maailman terveellisimmistä ruoista. Se sai alkunsa 1300-luvulla, kun korealaiset keksivät hapattaa kasvikset ja säilöä ne saviruukuissa maahan, jolloin niistä päästiin nauttimaan myös talvella. Hapattamisen ansiosta kimchissä on runsaasti aminohappoja, maitohappobakteeria ja vitamiineja. Kimchiä syödään Koreassa aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä.
Korealaisessa ruoassa värit ovat tärkeässä osassa, eikä pelkästään visuaalisuuden takia. Korealainen ruoka perustuu Yiniin ja Yangiin sekä viiden elementin teoriaan. Ruoassa pyritään saamaan esiin viisi perusväriä:
punainen, keltainen, vihreä, valkoinen ja musta.
Esimerkki täydellisestä värien harmoniasta on bibimbap; riisistä, vihanneksista, lihasta ja kananmunasta valmistettu klassikkoannos. Korealaisella aterialla pyritään yhdistämään viisi eri makua:
tulinen, kirpeä, hapan, makea ja suolainen. Uskomuksen mukaan keho on terve ainoastaan silloin, kun Yin ja Yang sekä viisi elementtiä ovat tasapainossa.
Ateria koostuu monista pienistä, houkuttelevista ruokalajeista, jotka on maustettu soijakastikkeella, inkiväärillä, paputahnalla ja paahdetuilla seesaminsiemenillä.
Aterian keskipisteenä on usein höyryävä hotpot eli ohueksi viipaloitu liha, joka kypsennetään pöydässä.
Säilötyt kasvikset ja inkivääri ovat perinteisiä japanilaisten ja korealaisten ruokien lisukkeita.
Pikkelssit ja chutneyt
Lusikallinen maustettua relissiä antaa makua ruokaan. Säilötyt kasvikset ja inkivääri puolestaan ovat perinteisiä korealaisten ruokien lisukkeita.