Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä. Israel rajoittuu pohjoisessa Libanoniin ja Syyriaan, idässä Länsirantaan ja Jordaniaan, lounaassa ovat Egyptin ja Gazan alueet. Israelin rantaviiva Välimereen on lännessä ja Punaiseenmereen yhtyvä Akabanlahti etelässä. Israelin suurimmat vesialueet ovat pohjoisessa Genesaretinjärvi ja kaakossa Kuollutmeri. Suurin joki on Jordan. Korkein vuori on Har Meron.
Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia ja olemukseltaan vahvasti "juutalainen valtio", mikä on virallisena ideologiana kirjattu lakiin. Väestöltään Israel on kuitenkin monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, eivätkä kaikki tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Se onkin johtanut jatkuviin sisäisiin levottomuuksiin ja yhteenottoihin palestiinalaisten kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.
Israelissa on noin 7,8 miljoonaa asukasta vuoden 2011 arvion mukaan. Viralliset kielet ovat heprea ja arabia. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja, loput druuseja ja muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja tai kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria, Libanon sekä epäitsenäiseksi alueeksi luokiteltava Palestiina. Israelin pinta-ala on 20 700 km2, johon on laskettu mukaan Golanin kukkulat, mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa.
Historia
Sionististen aatteiden innostamana nykyisen Israelin alueelle, joka silloin kuului Turkkiin, alkoi muuttaa juutalaisia vuosina 1881 - 1903 ja 1904 - 1914. Näiden muuttoliikkeiden eli alijoiden aikana alkoi muodostua Israelin tulevan itsenäisyyden keskeisiä kansallisia instituutioita: heprean kieltä ryhdyttiin elvyttämään, ja alueella syntyi hepreankielistä lehdistöä ja kirjallisuutta. Juutalaiset perustivat myös poliittisia puolueita ja ammattiyhdistyksiä. Noin puolet toisen alijan aikana alueelle muuttaneista juutalaisista poistui vuoteen 1914 mennessä, jolloin ensimmäinen maailmansota keskeytti maahanmuuton.
Brittihallinto
Ensimmäisessä maailmansodassa Iso-Britannia otti alueen hallintaansa.
Israel perustettiin
Brittien poistuttua alueelta Israel perustettiin 14. toukokuuta 1948 Palestiinan alueelle ennen Britannian mandaatin umpeutumista keskiyöllä 15. toukokuuta.
Suezin kriisi
Vuonna 1956 Egypti päätti ottaa Britannian ja Ranskan omistaman Suezin kanavan omaan omistukseensa. Päätöksen seurauksena puhkesi Suezin kriisi, jonka aikana Britannia, Ranska ja Israel hyökkäsivät menestyksekkäästi Egyptiin kohti Suezin kanavaa. Aselepo solmittiin, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto painostivat osapuolia rauhaan. Vetäytymisen ehtoina olivat YK:n UNEF-joukkojen sijoittaminen Siinaihin valvomaan, että Egypti ei enää hyökkää Israeliin kuten vuoden 1948 sodassa.
Kuuden päivän sota
Vuonna 1967 Egypti saartoi Israelin laivaliikenteen Punaisellamerellä, poisti UNEF-rauhanturvaajat alueelta ja siirsi tankkeja ja satoja sotilaita Siinaille ilmoittaen olevansa valmis sotaan. Israel päätti vastata hyökkäämällä, ja kuuden päivän sota alkoi Israelin ennalta ehkäiseväksi julistamalla iskulla, jolla se onnistui muutamassa tunnissa tekemään Egyptin ilmavoimat toimintakyvyttömiksi. Jordania puolestaan hyökkäsi Israelin kaupunkeihin Länsi-Jerusalemiin sekä Netanyaan. Sodan lopussa Israelin hallintaan jäivät Gaza, Siinain niemimaa, Länsiranta ja Golanin kukkulat.
Jom Kippur-sota
Israel hyökkäsi sisällissodan repimään Libanoniin vuonna 1982 tarkoituksenaan torjua Libanonin puolelta maan pohjoisosiin tehtyjä terrori-iskuja. Muodostettuaan 40 kilometrin levyisen turva-alueen Israelin armeija jatkoi hyökkäystä sisämaahan ja valloitti myös maan pääkaupungin Beirutin. PLO, joka oli pitänyt päämajaansa kaupungissa, pakeni Tunisian pääkaupunkiin Tunisiin. Israel veti joukkonsa maasta pääosin vuonna 1986 mutta jatkoi miehitystä Etelä-Libanonin turvavyöhykkeellä tukemansa puolisotilaallisen Etelä-Libanonin armeijan (SLA) kanssa. Israel vetäytyi alueelta vuonna 2000, minkä jälkeen sen ottivat hallintaansa Hizbollah-järjestö sekä YK:n rauhanturvajoukot.
Ilmasto
Maan ilmasto on välimerellinen lukuun ottamatta maan etelä- ja pohjoisosien autiomaita, joista suurin on Negevin autiomaa. Keväällä ja kesällä esiintyy ajoittain hiekkamyrskyjä. Maassa on kuuma sateeton kesä ja suhteellisen lyhyt viileä sateinen talvi. Ilmasto vaihtelee maan sisällä pituuspiirin, leveyspiirin ja Välimeren läheisyyden mukaan. Elokuu on kuukausista kuumin, keskilämpötilat vaihtelevat välillä 18 - 38 °C.
Sateet ovat yleensä rankkasateita, jotka aiheuttavat eroosiota ja tulvia. Talvella vesi saattaa tulla lumena maan keskiosan ylämailla kuten Jerusalemissa. Maan viljellyimmillä alueilla sataa yli 300 mm. vuodessa. Maasta on viljeltävää noin kolmasosa.
Ruoka
Juutalainen uskonto antaa israelilaiseen keittiöön oman, selvästi erottuvan luonteen, joka noudattaa kosherin ruokajärjestyksen lakeja.
Juutalaiset ovat pitkän historiansa aikana vaeltaneet maanosista toisiin ja omaksuneet monien maiden ruokia, joista jotkut ovat löytäneet paikkansa israelilaisessa keittiössä. Koska sapattina ei tehdä töitä, mutta syödä kuitenkin pitää, ovat juutalaiset kehittäneet paljon erilaisia pataruokia, jotka hautuvat yön aikana kypsiksi. Tällaisia ovat esim. täytetty naudanliharulla, erilaiset täytetyt kalat ja yleisin sapattiruoka, nimeltään cholent.
Israelilaiset hedelmät ja vihannekset ovat laadultaan maailman parhaitten joukossa. Israelissa menestyvät myös eksoottiset hedelmät, kuten granaattiomena, kvitteni, nispero ja pomelo, joista saa herkullisen lisän hedelmäsalaatteihin.
Chale
Tabbule
Lähi-idän papu-artisokkasalaatti
Kananpoikaa ja kumkvattia
Avokado-sipulikeitto
Munakoiso-vihannesvuoka
Perunaohukaiset israelilaiseen tapaan
Täytetty kala
Täytetty hanhi
Täytetty naudanliharulla
Mausteiset broilerinkoivet
Lihaa, kasviksia ja papuja uunissa
Täytetyt ohukaiset
Mantelihyytelö aprikoosikastikkeen kera