Vuoden alusta on alkanut sarja jossa esitellään vieraiden maiden keittiöitä.
Ensimmäisenä vuorossa oli Italia ja seuraavana esittelyvuorossa on härkätaistelun maana tutuksi tullut ja suomalaistenkin suosima lomakohde Espanja.
Värikylläiset espanjalaiset ruoat eivät useinkaan maistu tulisilta vaan yksinkertaisesti ja kohtuullisesti maustetuilta. Sipulien, valkosipulin, tomaattien, paprikoiden ja oliiviöljyn yhdessä muodostamat maut ja tuoksut tapaa tavallisimmin maalle tyypillisimmistä ruoista kuten paellassa, gazpachossa ja tortillassa.
Runsas espanjalainen illallinen
Mikäli etelänmatkallasi saat vierailukutsun espanjalaiseen kotiin, voit varautua siihen, että syötävää on todella runsaasti. Ruokalajeja on yleensä kolme, neljä tai viisi – ja kaikkea on tietysti maistettava.
Aterian aluksi nautitaan yleensä aperitiivi pienten alkupalojen, tapas, kera. ( esim. papas arrugadas [ ryppyperunoita mojo-kastikkeessa ], tortilla [ perunamunakas ], ensaladilla rusa [ peruna-tonnikalasalaatti majoneesissa ], pulpo a la vinagreta [ mustekalaa, sipulia ja paprikaa viinietikkakastikkeessa ], ropas viejas [ värikäs ja mausteinen pyttipannu ], jamon [ ilmakuivattua kinkkua ], pata [ valkosipulin kera paistettua kinkkua ]). Tällöin juoman kera maistellaan friteerattuja kalapaloja, mustekalan lonkeroita, oliiveja, tomaattileipää, sardiineja, anjoviksia tai muita voimakkaasti maustettuja ruokahalun kiihokkeita.
Varsinaisen aterian avaukseksi tarjotaan salaatti tai keitto. Tämän jälkeen syödään paellaa tai muuta riisiruokaa, sitten friteerattua, paistettua tai grillattua kalaa.
Pääruoaksi tarjotaan yleensä lihaa, esimerkiksi haudutettua patapaistia, estufado, tai vaikkapa siansorkkia maustekastikkeessa.
Espanjassa syödään usein härkää, mutta myös vasikkaa, porsasta, karitsaa ja vuohta on tarjolla.
Jälkiruoaksi hyytelöä, vanukasta, jäätelöä tai jotakin paikallista herkkua. Ja usein vielä kaiken kruunuksi lasillinen samppanjaa pikkuleivonnaisten kera.
Ruokajuomat espanjalaisittain
Espanjalaisen aterian aperitiiviksi sopii parhaiten sherry ( jerez ), onhan tämä englantilaisten rakastama juoma Espanjasta kotoisin.
Aterian kera nautitaan espanjalaista puna- tai valkoviiniä.
Jälkiruoaksi tai varsinaisen jälkiruoan jälkeen maistuu kuppi kahvia espanjalaisen konjakin kera.
Silloin kun halutaan juhlavampi vaihtoehto, voidaan valmistaa kahvista, sokerista, konjakista, rommista ja mausteista Café cremat.
Vapaamuotoisilla aterioilla espanjalaiset tarjoavat usein carajilloa eli sokerilla ja espanjalaisella konjakilla terästettyä vahvaa kahvia.
Salud!
Suurin osa espanjalaisista viineistä on hyvälaatuisia käyttöviinejä, joiden makuasteikko vaihtelee kuivista makeisiin viineihin. Maa tuottaa myös muutamia todellisia huippuviinejä.
Katalonian pohjoisosassa, Ranskan rajalla sijaitseva El Ampurdánin alue tuottaa etupäässä kuivia valkoviinejä. Katalonian rannikolta aina Barcelonaan asti saadaan sekä punaisia että valkoisia hyviä käyttöviinejä; mm. Alella-viinit ( valko ja roseeviinit ) ovat mainitsemisen arvoisia. Prioraton ja El Panadésin alueet Barcelonasta etelään ja lounaaseen tuottavat sekä puna-, valko- että roseeviinejä. El Panadés on tunnettu myös hyvistä samppanjamenetelmällä valmistetuista kuohuviineistään. Tarragonan makeat, väkevät viinit tunnetaan hyvin myös maan rajojen ulkopuolella.
Valencian alue Kataloniasta lounaaseen tunnetaan tummista, runsaasti alkoholia sisältävistä punaviineistään.
Navarran ja La Riojan viinialueet sijaisevat Ebrojoen laaksossa, Pohjois-Espanjassa. La Riojan alue on saanut nimensä Ebron sivujoesta Rio Ojasta.
Rioja Altan viinit ovat hienostuneita ja rodukkaita. Ne kuuluvat Espanjan parhaimpiin viineihin. Rioja Alavesan viinit ovat maultaan yleensä voimakkaita, mutta ne eivät ole laadultaan yhtä hyviä kuin Rioja Altan viinit. Rioja Baja tuottaa tummia, voimakkaita pöytäviinejä.
Puutynnyreissä kauan kypsytetty La Riojan viini muistuttaa Ranskan Bordeaux’n viinejä ja on niiden kanssa hyvinkin kilpailukykyinen. La Riojan punaviineistä mainittakoon mm. Marques de Murrieta-Ygay, Rioja Bordón, Lanciano ja Marques de Riscal. La Riojan alueelta saadaan myös valko- ja roseeviinejä, mutta ne eivät ole yhtä laadukkaita kuin alueen punaviinit. Navarran alue tuottaa nuoria, miellyttäviä valkoviinejä.
La Mancha sisämaassa, Tajojoen yläjuoksulta etelään on Espanjan viinialueista pinta-alaltaan suurin ja se tuottaa kuivia valkoviinejä, voimakkaita roseeviinejä ja vahvanmakuisia, punaisia pöytäviinejä.
Málaga ja Jerez: Makea Malaga-viini on saanut nimensä Andalusian Málagan viljelyalueen mukaan.
Espanjan nimekkäimmän viinin, sherryn, kotiseudut puolestaan sijaitsevat Jerez de la Fronteran kaupungin ympäristössä, Guadalquivir-joen alajuoksun varrella Lounais-Espanjassa. Sherrylaatuinen fino on useimpien mielestä paras.
Se on kuivaa ja hienoaromista, joten se sopii hyvin aperitiiviksi.
Manzanilla on finon erityistyyppi, erittäin kuiva ja hieman katkeran makuinen sherry, kun taas Amontillado on kuivahko, täyteläisempi ja iäkkäämpi fino.Oloroso-sherryt ovat tummia, yleensä makeahkoja ja täyteläisiä jälkiruokaviinejä, kuten kauppanimikkeet Dulces ja Cream-sherryt.
Montillan alue Sevillasta itään tuottaa sherryn kaltaisia makeita aperitiiviviinejä, joita ei kuitenkaan juuri tunneta maan rajojen ulkopuolella.
05.02.2007
***
Kasvisruokavalio
Moni suomalainen valitsee ruokavaliokseen syystä tai toisesta totunnaisesta poikkeavan kasvisruokavalion.
Jotkut pitäytyvät syömästä lihaa, kanaa, kalaa ja munia pelkästään eettisistä syistä, toiset taas vetoavat
terveydellisiin näkökohtiin.
Kasvisruokavalioita on erityyppisiä. Tunnetuin ja yleisin niistä on lakto-vegetaarinen ruokavalio.
Se koostuu vihanneksista, marjoista, hedelmistä, pavuista, viljasta, siemenistä, maidosta ja maitovalmisteista.
Vaikka jo 1900-luvun alussa oli Suomessa kylpylöitä ja hoitoloita, joissa keskeisenä hoitomuotona oli lakto-vegetaarinen
ruokavalio, levisi lakto-vegetarismi Suomeen laajemmin 30- ja 40-luvuilla Are ja Ebba Waerlandin mukana. He
pitivät sekä Ruotsissa että Suomessa lukuisia esitelmiä ja julkaisivat lakto-vegetaarista ruokavaliota koskevaa
kirjallisuutta.
Waerlandien työtä jatkoi lähetystöneuvos Teo Snellman ja nykyisin sitä jatkaa Suomen Luontaisterveyden liitto.
Jos lakto-vegetaariseen ruokavalioon hyväksytään myös muna, puhutaan lakto-ovo-vegetaarisesta ruokavaliosta.
Tiukimmillaan kasvisruokavalio koostuu yksinomaan kasvikunnasta peräisin olevista ruoka-aineista, kuten
hedelmistä, marjoista, pähkinöistä ja siemenistä. Tällaista ruokavaliota kutsutaan vegaaniseksi ruokavalioksi.
Vakaumukselliselle vegetaristille ruokavalio on osa elämäntapaa, johon olennaisesti kuuluvat myös muut
terveellisiksi katsotut tavat, kuten tupakoimattomuus, alkoholin, kahvin, teen ja kaakaon välttäminen sekä
raakaravinnon osuus ruokavaliossa. Usein pyritään, mikäli mahdollista, käyttämään ainoastaan luonnonmukaisesti
tai biodynaamisesti viljeltyjä ruoka-aineita. Elämänkatsomukseen kuuluvat myös monipuolinen liikunta
samoin kuin riittävän pitkä yöuni ja kaikin tavoin positiivinen elämänasenne.
lue lisää...
27.11.2006
***
Paasto
Paaston hyödystä ja tarpeellisuudesta on monia mielipiteitä.
Kuitenkin suurin osa niistä, jotka ovat paastonneet ovat olleet tyytyväisiä tuntemaansa paastonjälkeiseen
pirteyteen ja keveyteen.
Paaston aikana paino alenee yksilöstä ja paaston kestosta riippuen muutamia kiloja. Paastoa ei kuitenkaan voi
pitää laihdutusmenetelmänä, sillä paaston aikana - pääasiassa nesteen muodossa - menetetyt kilot tulevat takaisin
muutamassa päivässä. Keinona laihdutuskuurin aloittamiseen sillä saattaa silti olla oma merkityksensä.
Paaston jälkeen on myös hyvä tarkistaa ruokailutapoja ja siirtyä kenties kevyempään ruokavalioon.
Yksin paastoaminen
Vain täysin terve ihminen, joka tuntee paaston tekniikan, voi paastota yksin, korkeintaan 7 - 10 päivän paastoja
kerrallaan. Sen, joka haluaa kokeilla paastoa liikalihavuuden hoidossa, tulisi suorittaa toimenpide lääkärin
tarkassa valvonnassa mieluummin sairaalassa tai jossakin kylpylässä.
Joissakin sairauksissa on syytä välttää paastoamista. Tällaisia sairauksia ovat diabetes, erilaiset kasvaimet,
vuotava vatsahaava, myrkkystruuma, sydämen toimintahäiriöt ja mielisairaudet. Myöskään lasten ja raskaana
olevien naisten ei tulisi paastota.
Valmistaudu huolellisesti
Jotta vältyttäisiin tarpeettomilta hankaluuksilta on paastoon valmistauduttava huolellisesti.
Väsyneenä ja rasittuneena ei paastoon tulisi ryhtyä. Paaston aloittaminen olisi päätettävä muutamia päiviä
aikaisemmin, jotta valmistautumiseen jäisi riittävästi aikaa. Paaston aluspäivinä syömistä tulisi keventää ja
vähentää vähitellen niin, että paastoa edeltävänä päivänä voisi syödä lähes yksinomaan tuoreravintoa, kuten
hedelmiä, marjoja ja vihanneksia sekä juoda yrttiteetä. lue lisää...
