Filippiinien tasavalta eli Filippiinit on 7 107 saaren ja noin 89 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Alueella on usein maanjäristyksiä ja 20 toimivaa tulivuorta. Se on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.
Saaret saivat nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan vuonna 1543. Espanjan ja Yhdysvaltojen vaikutus näkyy edelleen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoden ajan, kunnes kansa pakotti hänet eroamaan 1986.
Marcosin jälkeinen aika
Corazon Aquinon hallituskaudella (1986 – 1992) demokratia vahvistui, mutta hallitusta pidettiin heikkona ja sitä vastaan tehtiin useita kaappausyrityksiä. Fidel V. Ramos (1992 – 1998) pyrki eheyttämään kansakuntaa ja käymään neuvotteluja kaikkien kapinallisryhmien kanssa. Joseph Estrada (1998 – 2001) oli suosittu näyttelijä, jota alettiin kuitenkin pian syyttää korruptiosta. Hän erosi ennen aikojaan, ja valtaan nousi varapresidentti Gloria Macapagal-Arroyo (2001 – 2010). Vuoden 2010 vaaleissa valittiin entisen oppositiojohtaja Benigno Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon poika Benigno Aquino III. Hänen ohjelmaansa kuului demokratian edistäminen ja korruption vastustaminen.
Ruokakulttuuri
Riisi on niin keskeinen osa filippiiniläistä ruokakulttuuria, että kyseessä ei ole ateria ellei tarjolla ole riisiä. Myös kalaa tai äyriäisiä syödään päivittäin. Ruoka ei ole kovin mausteista, mutta valkosipulia käytetään paljon ja pidetään terveellisenä. Vihanneksia käytetään keitoissa ja pataruoissa, yleisimmin vihreitä papuja ja perunaa.
Filippiiniläinen ruokakulttuuri on jo saanut paljon länsimaalaisia vaikutteita, mutta erikoisuuksiakin on; Balut-muna (keitetty muna, jossa ankanpoikanen jo lähes kuoriutumisvaiheessa), koiranliha, kalan päät, sian nahka (erityisesti arvostetulle vieraalle tarjottu herkku) sekä veriruoat. Alkoholi on varattu lähinnä miehille ja rikkaille. Koiranlihan myyminen toreilla on nykyisin kielletty sen levittämän vesikauhun takia.
Paikallinen erikoisuus on kohtuullisen yleinen turo-turo-ravintola (osoita-osoita). Tiskillä asiakas osoittaa haluamiaan ruokia, jonka jälkeen vastaavat ateriat tuodaan pöytään. Ruokailussa käytetään haarukkaa ja lusikkaa.
Filippiineillä on espanjalaisvakutteita ruokalajeja. Espanjan yli 300-vuotisen vaikutuksen takia keittokirjojen resepteistä 80% on edelleen peräisin espanjalaisesta keittiöstä. Espanjan siirtomaavallan jäljiltä ruokavalioon kuuluvat esimerkiksi tomaatti, valkosipuli ja monet leivonnaiset. Espanjan vaikutus näkyy myös ruokalajien ja ainesten nimissä.
Jotkut vaikutteet ovat kulkeutuneet Meksikosta, jonka kautta espanjalaiset hallitsivat. Muun muassa viinietikka, ruokaöljy, chili, monet muut mausteet ja yrtit ovat luultavasti tulleet sieltä. Filippiiniläisten kansallisruokanaan pitämä adobo on lähellä meksikolaista perinnettä.
Salamat!