Pitkät juomat (Long drinks): Juomat: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

Pitkät juomat ( Long drinks )

Cocktailkutsut kotona
Juomasekoitukset:
Ginit Konjakit Liköörit Miedot viinit Oluet Rommit Viskit Vodkat Väkevät viinit ja katkerot Boolit

Tähän ryhmään kuuluvat juomat, joihin käytetään vähintään 10 cl nestettä ennen ravistamista.

Buckit

Buckit syntyivät 1890-luvulla, mutta nykyisin niitä tapaa harvoin. Buck on pitkä juoma, joka valmistetaan rakentamalla jäällä täytettyyn lasiin.
Se koostuu yhdestä väkevästä alkoholista, ginger alesta ja sitruuna- tai limettimehusta. Sokeria siihen ei käytetä. Se on oikeastaan rickey, jonka valmistamiseen käytetään ginger alea.
Perinteisesti siihen käytetään puolikas limettiä tai neljännes sitruunaa. Näistä mehu pitäisi puristaa suoraan tarjoilulasiin ja sitten kuori pitäisi lisätä joukkoon. Poikkeuksena on vaaleasta rommista valmistettu buck.
Tähän voi lisätä pieniä määriä muita maustavia aineita kuten hedelmämehua tai -siirappia tai jotain likööriä.

Cobblerit

Cobblerin alkuperästä on väitelty paljon. Kun nykyinen ohje on epäilemättä amerikkalainen - ensimmäisen kerran cobbler mainittiin amerikkalaisessa kirjallisuudessa 1809 - sanakirjat ja baarioppaat ovat pitkään pohdiskelleet sanan alkuperää. Luultavimmin sana on lähtöisin sanasta cobler, joka ennen tarkoitti oluen panijaa tai majatalonpitäjää.

Tänään cobbler on keskipitkä juoma, jossa on runsaasti jäitä, tavallisimmin jäärouhetta tai jäämurskaa. Juoman pohjana voi olla viini, likööri tai limettimehua - poikkeus on Kirsikkacobbler. Tarjoilulasissa pitäisi olla pillit ja muutenkin runsaasti koristuksia, tavallisesti vuodenajan hedelmiä ja usein myös mintun oksa.

Juoma rakennetaan lasissa olevan jään päälle. Jos ohjeessa mainitaan tomusokeri, ei sokeriliemi, se täytyy sulattaa lasissa, jossa on vettä tai soodavettä, ennen kuin jää lisätään, ja sen jälkeen lisätään nesteet. Kummassakin tapauksessa vahvimmat alkoholit lisätään perinteisesti viimeiseksi. Juomaa sekoitetaan baarilusikalla niin, että lasiin muodostuu huurre, ennen kuin juoma tarjoillaan.

Coladat

Alkuperäinen Piña Colada on luultavasti maailman suosituin cocktail, mutta sen alkuperästa kiistellään. Se on varmasti lähtöisin Puerto Ricosta, mutta sen keksi joko Ramón Marrero Pérez Caribe Hilton-hotellissa vuonna 1954 tai Don Ramón Portas Mingot La Barrachina-ravintolan baarissa vuonna 1963.

Coladat ovat Piña Coladan variaatioita, ja ne sisältävät aina vaaleaa rommia, ananasmehua ja kookoskermaa. Mehun on oltava ehdottoman tuoretta.

Collinsit

Coolerin serkku ja slingin jälkeläinen collins on kuuman sään juoma. Sitä ei ravisteta vaan se valmistetaan korkeaan lasiin, johon kaadetaan väkevä alkoholi, sitruuna- tai limettimehu, sokeri, jää, ja päällimmäiseksi tavallisesti soodavesi.

Nimi luultavasti juontaa juurensa eräästä John Collinsista, joka tunnettiin Limmer's hotellin päätarjoilijana Conduit Streetillä Lontoossa. Tällainen paikka oli Conduit Streetillä vuosina 1790 - 1817.

Varhaisimmat collins-ohjeet sisältävät hollantilaista giniä, geneveriä. Kun collins ilmestyi Amerikkaan 1880-luvulla, sitä pidettiin paranneltuna Ginislinginä, kun slingissä käytettiin pelkkää vettä ja sitruunankuorta, collinsissa käytettiin soodavettä ja sitruunamehua sijasta.

Genever ja John Collins eivät koskaan oikein juurtuneet USA:han, ennen kuin joku keksi käyttää Old Tom Giniä, ja niin syntyi kestosuosikki Tom Collins.

1880-luvulla collinsin valmistuksessa käytettiin ruokalusikallinen sokeria, mutta tänään se valmistetaan melko kuivaksi. Jonkin verran sokerilientä lisätään joukkoon. Kun alla olevissa ohjeissa ilmoitetaan 2 cl sitruunanmehua, vastapuristettu puolen sitruunan mehu olisi enemmän tradition mukaista. Soodaveden tulisi olla hyvin kylmää, jotta jäätä tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Alla olevissa ohjeissa mainitaan soodavesi, mutta nykyisin baarit usein korvaavat sen jollakin kuplivalla sitrushedelmästä valmistetulla juomalla, niin että lopputulos olisi vielä houkuttelevampi.

Coolerit

Cooler on pitkä juoma, joka valmistetaan samaan tapaan kuin collins.
Siihen laitetaan tavallisesti koristeeksi sitrushedelmän kuoresta tehty spiraali, joka kauniisti kihartuu korkean lasin reunan yli. Perusalkoholi voi olla mitä tahansa alkoholia, mutta juomaa ei saisi valmistaa ravistamalla, ellei ohje sisällä munanvalkuaista.

1880-luvulla coolerit olivat hyvin makeita ja usein niiden koristelu viimeisteltiin jäätelöllä. Nyt ne ovat vähemmän makeita, joten liköörien ja sokeriliemen käytön tulisi olla kohtuullista. Sitruunanmehu ei ole välttämätön. Hyvin kylmän soodaveden käyttö on suositeltavaa.

Daiquirit

Valmistaessasi minkä tahansa daiquirin varmista, että käytät samaa hedelmälikööriä kuin valitsemasi hedelmä.
Poista aina hedelmästä kaikki kitkerät osat ja kuoret ennen sekoittamista. Sekoittamisen jälkeen daiquirin pitäisi olla koostumukseltaan sorbetin kaltainen. Kaikki seuraavat ovat jäähdytettyjä daiquireita.

Fizzit

Fizz mainittiin ensimmäisen kerran 1870-luvulla julkaistuissa arikkeleissa.
Se muistuttaa collinsia, mutta se ravistetaan aina, ennen kuin siihen lisätään soodavettä tai muuta kuplivaa nestettä. Tavallisesti siihen käytetään vain puoli lasillista jäätä, mikä takaa sen, että sooda pääsee kuplimaan.

Fizzejä tarjoillaan perinteisesti aamupäivällä tai puolen päivän aikaan.
Lasiin laitetaan pilli ja tavallisesti myös cocktailhämmennin. Soodan pitää olla erittäin kylmää ja lasien hyvin jäähdytettyjä. Perusalkoholi voi olla mikä tahansa, mutta fizz pitäisi aina tarjoilla välittömästi valmistuksen jälkeen.

Highballit

(pohjoismaissa tunnetaan paremmin nimellä grogi
- anglosaksisissa maissa grogilla tarkoitetaan kuumaa juomaa, jota vastaa meillä nimitystä toti)

Kun highball tuli tunnetuksi ja suosituksi 1920-luvulla, monet väittivät keksineensä sen.
New York Times tutki asiaa, mikä osoittaa, että juomia pidettiin tuohon aikaan sosiaalisesti tärkeinä. Tutkimuksessa selvisi, että melkoisella varmuudella highballin keksi n. vuonna 1895 newyorkilainen baarimestari Patrick Duffy.

Duffy ilmeisesti otti juoman nimen 1800-luvun amerikkalaisesta käytännöstä rautateillä. Ohittavaa junaa ohjattiin kiihdyttämään vauhtia nostamalla tankoa, jonka päässä oli pallo. Highball oli hänen mielestään sopiva nimi juomalle, joka valmistettiin vauhdikkaasti ja jossa aineet yksinkertaisesti rakennettiin korkeaan jäällä täytettyyn lasiin.

Hän käytti yhtä lajia alkoholia, yhtä mikseriä (soodavettä tai ginger alea) ja korkeintaan yhdenlaista koristetta, joka tavallisesti oli sitruunankuoresta tehty kiehkura. 1930-luvulle tultaessa oli - ja vieläkin on - tapana lisätä tilkka katkeroa, grenadiinia tai Triple Seciä juomaan. Mitä tahansa kuplivaa alkoholitonta juomaa käytettiin mikserinä. 1950-luvulta alkaen alettiin käyttää hedelmämehuja.

Vaikka nyt hyväksytäänkin kahden mikserin käyttö, joista toisen tulisi olla kuplivaa, on syytä kuitenkin välttää useamman kuin yhden alkoholin käyttöä. Jotkut jo hyvin vakiintuneet highballit sisältävät appelsiinmehua mikserinä.

Julepit

Muinainen arabialainen sana julab tarkoittaa ruusuvettä, ja tästä sanasta julepin uskotaan olevan lähtöisin. 1300-luvulla "Iulep" oli sokerilientä, jota käytettiin pääasiallisesti lääkkeiden kyytipoikana.

Samuel Pepys puhui julepista hehkuvin sanakääntein, ja samoin teki runoilija John Milton.

1787 julep mainittiin ensimmäistä kertaa amerikkalaisessa kirjallisuudessa, ja n. vuoteen 1800 mennessä siitä oli tullut täysin amerikkalainen juoma mintunlehtineen kaikkineen. Sen vei takaisin Eurooppaan 1836 englantilainen kirjailija, kapteeni Frederick Marryat.

USA:ssa julepit valmistettiin usein brandysta, kunnes bourbonviskiä ruvettiin saamaan laajemmalti sisällissodan jälkeen, ja se jäi suosituimmaksi perusalkoholiksi julepiin.

On olemassa hopeinen julep-haarikka, mutta long-drink-lasi on nt suositumpi. Lasin pitäisi olla jääkylmä ennen käyttöä, ja mieluiten sen pitäisi olla valkean huurteen peitossa, kun juomaa tarjoillaan. Sulanut jäävesi lisää merkittävästi julepin nestemäärää ja tekee siitä pitkän juoman.

Julepit valmistetaan sulattamalla vähän sokeria veteen lasissa (tai käyttämällä sokerilientä). Mintun oksia lisätään ja usein ne murskataan, valittua alkoholia/ alkoholeja lisätään, kunnes lasissa on vähintään 1/4 osa mutta enintään 1/3 osa nestettä. Lopuksi täytetään jäämurskalla.

Mai Tait

Tämän juoman historiasta - mai tai tarkoittaa "paras" tahitin kielellä - on väitelty siitä asti, kun juoma saavutti suosion 1950-luvulla. Vastakkaiset näkemykset ovat, että juoman keksi joko kauppias Vic 1944 tai Donn Beach ravintolassa Don the Beachcomber Hollywoodissa vuonna 1932.

Näyttää todennäköiseltä, että kauppias Viciä edelleen pidetään varmempana keksijänä kunnes pitävämpää todistusaineistoa löytyy puoltamaan Beachiä.

Polarkolat

Polarkola valmistetaan alkoholista, sitruunamehusta ja hyvin pienestä määrästä hyvin kylmää kolajuomaa. Muut ainekset lisätään suppilon kautta pieneen kolapulloon, jonka vetoisuus on 185 - 200 ml. Tavallisesti on kaadettava pieni määrä kolajuomaa pois, ennen kuin voi lisätä muut aineet pulloon. Pullon suu suljetaan pyyheliinalla tai kumikorkilla. Pullossa syntyy painetta, kun se kiepautetaan ympäri nopeasti aineiden sekoittamiseksi. Pullo asetetaan korkeaan lasiin (tuoppiin tai savimukiin), joka täytetään jäärouheella, niin että pullo pysyy kylmänä. Pulloon pannaan pilli.

Rickeyt

Tämä makeuttamaton cocktail, joka valmistetaan väkevästä alkoholista, limettimehusta ja soodavedestä, keksittiin n. vuonna 1893 washingtonilaisessa Shoemakers-ravintolassa. Tällaisen juoman tilasi eräs Joe Rickey, kongressin lobbaaja, joka mieluiten halusi itseään kutsuttavan eversti Jimiksi.

Rickey-sekoituksiin käytettävä alkoholi voi olla muutakin kuin giniä, mutta vain alkuperäinen Ginirickey on säilyttänyt suosionsa kautta aikojen. Jos Ginirickey-cocktailiin käytetään vähääkään sokeria, juoma on gimlet, vaikka molemmat cocktailit syntyivät toisistaan riippumatta.

Sangareet

Sangaree on amerikkalainen juomasekoitus 1800-luvulta. Sen syntyyn vaikutti perinteinen espanjalainen punaviinipohjainen sangria. 1900-luvun alussa sangaree-juomissa alettiin käyttää soodavettä. Ne voidaan valmistaa väkevistä viineistä, oluista ja väkevistä alkoholeista. Ne makeutetaan ja kaadetaan jäällä täytettyyn lasiin. Väkevää alkoholia sisältävät sangareet maustetaan perinteisesti muskottipähkinällä.


Reseptihakuun