Viinin käyttö ruoanlaitossa: Ruokaa ja viiniä: Keittotaito - ruoanvalmistuksen opas

Viinin käyttö ruoanlaitossa

Useimmat ruoanlaittoa harrastaneet tietävät, että viinin avulla ruokaan saa syntymään herkullisen aromin. Myös juotavaksi kelpaamatonta, etikoitunutta viiniä voi hyvin käyttää maustamiseen.
Yleensä ruokaan ei kannata käyttää kalliita viinilaatuja; tavallinen pöytäviini kelpaa vallan mainiosti.
Jos kuitenkin kastikkeeseen halutaan erityisen hieno maku, ei mikään estä käyttämästä silloin tällöin vaikkapa Rieslingiä, Burgundin valkoviiniä tai muuta aromaattista viiniä.

Valkoviini:
Parhaiten ruoanlaittoon sopivat hapokkaat, nuoret viinit, joissa ei ole tynnyrin leimaa, kuten Riesling, samppanja ja espanjalaiset Viura-rypäleestä tehdyt viinit.
Muista! Ja muista: käytä ruoanlaittoon vain kuivia viinejä!

Punaviini:
Viinin on oltava hedelmäinen ja marjamainen ilman mainittavaa tammisuutta. Jos ruoan kanssa on tarkoitus nauttia varastoitua viiniä, on eduksi, jos ruokaan käytetty viini ei ole aivan nuorta.

Väkevä viini:
Makeutta sisältävä viini lisätään vasta, kun kastike on lähes valmis, sillä tässä ei päde sama sääntö kuin kuivaa viiniä käytettäessä. Syynä on se, että viinin makeus voi päästä hallitsevaksi, kun kastiketta keitetään kokoon. Paras tulos saadaan maustamalla kastike viinitilkalla juuri ennen kuin se on valmista.

Marinointi:
Viinillä marinoimiseen on kaksi syytä: se mureuttaa lihaa ja antaa lihalle makua.
Jos lihaa pitää mureuttaa, sitä on marinoitava ainakin 24 tuntia. Kanan tai hienon, jo valmiiksi murean lihan marinoimiseen riittää muutama tunti.

Viinissä keitettäessä tulee ottaa huomioon muutama perussääntö:

Reseptihakuun