Työvälineet
Parhaiden raaka-aineiden lisäksi olennaista lopputuloksen onnistumisen kannalta ovat oikeat työvälineet. Vaikka joillekin kokeille riittää muutama harva yleistyöväline, monet tekniikat hallitsee helpommin erikoistyövälineistön avulla, ja eräiden etnisten ruokien aidolle esillepanolle ne saattavat olla jopa välttämättömiä.
Mittavälineet
Ruoanlaitossa onnistumisen ensi edellytys ovat oikeat ainesmäärät. Kuivat ruoka-aineet mitataan aina tasapäisin lusikoin ellei erikseen puhuta kukkurapäisistä, ja nesteiden oikea syvyys kannattaa tarkistaa silmän tasolla. Mitat myydään yleensä mittasarjoina.
- Mittalusikka - pienet kuiva-ainesmäärät mitataan tee- tai ruokalusikallisina tai niiden murto-osina
- Mittakannut - varsinkin nesteiden ja isompien kuiva-ainesmäärien mittaamiseen
- Vaaka - korvaamaton kun ainekset esitetään reseptissä painon mukaan
- Amerikkalainen cup-mitta - soveltuu sekä kuivien että nestemäisten ainesten mittaamiseen ja jakautuu pienempiin osiin -
- 1/4 cup,
- 1/3 cup ja
- 1/2 cup
Yleistyövälineet
Tähän sekavalikoimaan sisältyvät sekä raakojen että kypsennettyjen ainesten käsittelyyn tarvittavat perustyövälineet. Ne soveltuvat mm. nostamiseen, siivilöintiin, muotoiluun, kivien poistoon, raastamiseen ja survomiseen.
- Ajannäyttäjät - yksinkertaisista tiimalaseista paristokäyttöisiin soittokelloihin jotka helpottavat eri valmistus- ja kypsennysvaiheiden seuraamista
- Lämpömittarit - kolmea eri tyyppiä: rasvan, lihan ja sokerin lämpötilan mittaamiseen. Niiden avulla varmistetaan lihan ja lintujen toivottu kypsyys sekä rasvan ja sokerin lämpötila
- Keittiösakset - mukavaotteiset, tukevat yleissakset, puhdistettavuuden takia mielellään ruostumatonta terästä. Lintusaksilla linnun luiden katkaiseminen sujuu näppärästi
- Kuorimaveitset - saatavilla monenlaisia, liikkuvateräiset ovat erityisen hyvät, joissakin on terävä kärki silmujen poistamista varten
- Leikkuulaudat - puiset ja muoviset eivät tylsytä teräviä veitsiä. Eri tarkoituksia varten on syytä olla omat lautansa, raaoille lihoille ja voimakkaanhajuisille elintarvikkeille kuten valkosipulille tarkoitetut laudat on syytä pitää erillään yleislaudoista. Laudat on puhdistettava aina käytön jälkeen
- Pihdit - ruostumatonta terästä, käytetään helposti hajoavien ruokien nosteluun ja siirtelyyn
- Kauhat - kauhoja kannattaa olla monenkokoisia, käytetään nesteiden liikutteluun. Joissakin kauhoissa on kaatamisen helpottamiseksi toisella sivulla nokka
- Reikälusikat - rei'itettyjä leveitä, laakeita lusikoita, joilla ruoka-aineita nostetaan kuumasta nesteestä tai öljystä. Käytetään myös pintavaahdon kuorimiseen
- Kivenpoistajat - kirsikan- ja oliivinkivien poistoon. Kaksi keskeltä yhteen saranoitua vartta, joista toisessa on reiällinen hedelmänpidin ja toisessa tappi, joka työntää kiven mallosta ulos
- Urarauta - lyhyt pyöreäpäinen, ruostumattomasta teräksestä valmistettu kuorimaväline, jossa pieni V:n muotoinen poikittainen terälovi. Irrottaa sitrushedelmien ja kasvisten, esim. kurkun pinnasta kapeita suikaleita, jolloin hedelmiin ja vihanneksiin tulee viipaloitaessa koristeellinen hauska pykälikäs reuna
- Sitrusrauta - ruostumattomasta teräksestä valmistetun lastamaisen terän päässä on viisi reikää, joilla sitrushedelmän kuoresta voidaan riipiä hienoja suikaleita ilman että karvasta valkoista osaa tulee mukaan
- Raastimet - yleisin tyyppi on kartioraastin, jossa kullakin sivulla oma leikkuukarkeutensa. Moniteräisiä raastinmyllyjä on myös saatavilla, samoin kuin levymäisiä sitruunankuori- ja parmesaaniraastimia. Lieriömäisessä muskottiraastimessa on itse pähkinälle oma lokeronsa
- Juureshöylä eli "mandoliini" - juureshöylä on yksinkertainen käsikäyttöinen työväline, jolla voi viipaloida, suikaloida ja raastaa kovamaltoisia juureksia ja mukulakasveja. Kuvan puista juureshöylää hiukan tehokkaampi on ruostumattomasta teräksestä valmistettu "mandoliini".
Juureshöylään kuuluu suora leikkuuterä, karkea ja hieno suikalointiterä ja erikoisterä, jolla voi leikata vohveliperunoita. Siihen kuuluu myös kotelo, joka suojaa sormia ja pitää juureksen paikoillaan. Juureshöylä on nopea ja käteva pieniä juuresmääriä käsiteltäessä.
- Sosemyllyt - teräksinen tai muovinen, kulhon päälle asetettava mylly on tarpeen kun soseutetaan pehmeitä hedelmiä ja vihanneksia. Hienonnusteriä on eri karkeusasteita, ja ainekset väännetään myllyn läpi kammen avulla alla olevaan kulhoon
- Vaahtokauha - iso laakea pyöreä kauha, jonka pesässä on pieniä reikiä tai keskellä verkko. Käytetään vaahdon ja rasvan kuorimiseen kuumien nesteiden pinnalta
- Reikälasta - iso nelikulmainen metallista tai muovista valmistettu lasta, jolla on helppo siirrellä helposti hajoavia litteitä paistoksia kuten kalafileitä. Lastassa on reiät, joista rasva tai neste pääsee valumaan läpi
- Paistinlasta - terä notkea, pyöreäpäinen. Soveltuu litteiden ruokien kuten kalafileiden ja leivonnaisten liikutteluun sekä koristekuorrutusten levitykseen
- Taivutettu lasta - pitkä, notkea, suorakaiteen muotoinen terä on mutkalla jotta sillä olisi helpompi nostaa ruokia reunallisista astioista
- Nestepumppu - iso ruiskumainen väline, jolla imetään rasva pois paistinliemien pinnalta
- Ruotopihdit - pienet, alle kymmensenttiset pihdit, joilla ruodot saa kätevästi irti kalafileistä ja joilla aratkin koristeet nostaa helposti paikoilleen
- Juuresharja - kovaharjaksinen juuresharja sopii sekä simpukoiden että juuresten puhdistukseen
- Puiset cocktailtikut - noin kymmensenttisinä pitävät koossa esim. erilaisia kääryleitä ja auttavat avattujen aukkojen ummistuksessa
- Omenapora - lieriömäinen terä joka porautuu omenan siemenkodan ympärille ja yltää poistamaan sen yhtenä kappaleena
- Melonirauta - kahvan päissä erikokoiset kuppimaiset terät, joita pyöräyttämällä melonista tai muusta pehmeästä hedelmästä saa pieniä palloja
- Jäätelökauha - muodostuu ruumiinlämpöä johtavasta kahvasta ja isosta kuppimaisesta pesästä. Materiaalina on yleensä ruostumaton teräs tai alumiini. Siirtyessään kahvasta pesään ruumiinlämpö helpottaa jäätelön kauhomista ja irtoamista pesästä. Joskus kauhoissa on mekanismi, jolla jäätelöpallo kammetaan pesästä ulos
- Sitruunanpuristimet - yleisin tyyppi on lasia tai muovia ja sen keskellä on uritettu suippo keila sitruspuoliskon mehun hiertämistä varten
- Perunasurvin - kahvasta erkanevan kahden metallihaaran päässä oleva rei'itetty levy, jota painelemalla keitetyistä perunoista ja muista juureksista saadaan survosta
- Perunarauta - kaksi saranan yhdistämää vartta, joista toisessa on hienoreikäinen tai verkkopohjainen säiliö perunaa ym. varten ja toisessa mäntä, joka painaa ruoka-aineen reikien läpi. Tuloksena hienojakoinen, melkein soseutunut massa
- Kakunviipaloija - hiukan bumerangia muistuttava veitsi, jonka molemmissa päissä on kädensija, on oiva kakun palasten ja piirakoiden tekijä. Sopii myös pizzan paloitteluun
Veitset
Moniin tehtäviin välttämätön työväline, joita hyvällä kokilla pitäisi olla monenlaisia, yleisveitsestä sopivaan määrään erikoisveitsiä. Veitset on pidettävä terävinä ja säilytettävä veitsitukissa tai magneettitelineessä seinällä jotta ne eivät tylsy.
- Kyljyskirves - iso, tasalevyinen, suorakaiteen muotoinen terä on niin painava että sillä rikkoo luita ja rustoja
- Kokkiveitsi - pitkä kolmiomainen terä, pituudeltaan 15 - 30 cm, hivenen kaarevana keinuu ja helpottaa silppumista
- Fileointiveitsi - n. 20 cm pitkä notkea terä sopii hyvin raa'an kalan, hedelmien ja vihannesten käsittelyyn
- Savulohen viipalointiveitsi - hyvin ohuiden savulohiviipaleiden leikkaaminen onnistuu parhaiten tarkoitusta varten suunnitellulla erikoisveitsellä. Veitsi on pitkä, kapea ja joustava ja terä suora, tasainen tai uurrettu ja useimmiten kärjestä pyöristetty. Kapea ja joustava veitsi pystyy kulkemaan pehmeän lihan lävitse ja viipaleista tulee ohuita ja ehjiä. Sama veitsi sopii myös graavilohen viipalointiin
- Lihaveitsi - pitkä jäykkä terä (9 - 15 cm), joka kaartuu teräväkärkiseksi jotta luiden irrottaminen lihasta ja linnuista olisi helppoa
- Sahaveitsi - 13 cm pitkä pikkuveitsi leikkaa siististi hedelmät ja vihannekset. Pitemmällä veitsellä saa tasaista jälkeä leikattaessa leipää ja kakkuja
- Vihannesveitsi - saman muotoinen kuin kokkiveitsi, mutta vain 6 - 9 cm pitkä, keittiön hyödyllisimpiä veitsiä. Kokonsa ansiosta soveltuu mainiosti hedelmien, vihannesten, lihan, juuston ym. paloittelemiseen
- Mezzaluna - italialainen nimi tarkoittaa "puolikuuta", kaareva teräksinen leikkuuväline, jossa on kummassakin päässä pysty kahva, liikutetaan keinuttamalla
- Paistiveitsi ja -haarukka - veitsi jossa on pitkä, kapea terä sopii kuuman kypsennetyn lihan viipalointiin, pyöreäkärkinen uurtoteräinen veitsi taas on tarkoitettu kylmän lihan leikkaamiseen. Paistihaarukassa on kaksi pitkää piikkiä, joilla lihasta pidetään leikattaessa kiinni
- Veitsenteroitin - pitkä, karkeapintainen teräspuikko. Veistä liikutetaan teroitettaessa n. 45 asteen kulmassa puikkoa vasten
Padat, pannut ja kattilat
Liedellä käytettävissä paistinpannuissa ja kasareissa tulisi olla pitkä kuumenematon varsi, niiden pitäisi olla sen verran painavia että ne pysyvät tukevasti lämmitysalustalla ja kuitenkin helposti nostettavia ja pohjasta tasaisesti kuumentuvia.
- Paistinpannut - näissä leveissä, matalissa, tasapohjaisissa pannuissa ruskistetaan ja haudutetaan yleensä ohuita ja litteitä ruokia, jolloin paras tulos saadaan lämpöä hyvin johtavalla materiaalilla. Pitkä, suora varsi tekee pannuista helposti käsiteltäviä
- Teflonpannut - erikoispinnoitus mahdollistaa kypsennyksen ilman rasvaa. Pinnan naarmuttamiselta välttyy käyttämällä puisia tai muovisia työvälineitä
- Kasarit, kattilat - näitä keittiön "työjuhtia" on monen kokoisia ja muotoisia ja tavallisesti ne ovat kannellisia. Ruostumaton teräs johtaa hyvin lämpöä
- Vesihaudekattila - kahden sisäkkäin menevän kattilan yhdistelmä. Käytetään kiehuvan veden päällä kuumentamiseen silloin, kun suoraa lämpöä halutaan välttää
- Liemikattila - tämä tilava ja korkea kattila sopii myös pastan keittämiseen
- Höyrytyskori - rei'itetty säiliö, joka sopii kattilaan ja jossa vihannekset voi kypsentää höyryssä. Kerroskattiloihin voi kuulua myös höyrytysosa
- Rautapannu - painava laakea ruoanvalmistusväline, joskus pinnoitettu tarttumattomaksi. Lämmönjohtokyvyltään erinomainen. Uritettupohjaisessa valurautapannussa eli parilassa kalalle, lihalle ja vihanneksille saadaan grillatun näköinen pinta. Valurautaista pataa ei saa koskaan pestä millään pesuaineella!
- Ohukaispannu - perinteisesti valuraudasta tehty matalalaitainen pannu, joka on syytä ennen käyttöä "ajaa sisään" ja joka puhdistetaan mieluummin pyyhkimällä kuin pesemällä vedellä
- Munakaspannu - tämän ohukaispannua painavamman ja isomman paistinpannun tulisi olla paksupohjainen, jotta lämpö jakautuu tasaisesti, ja loivareunainen, jotta valmis munakas liukuu vaivatta tarjoiluvadille. Kallistettu varsi helpottaa käsittelyä. Munakaspannu pitäisi ennen käyttöönottoa käsitellä suolattomalla rasvalla ja puhdistaa mieluiten pyyhkimällä, ei pesemällä
- Kalakattila - pitkä, kapea, yhtä syvä kuin leveä kattila. Rei'itetyllä irtopohjalla kala lasketaan nesteeseen ja nostetaan ylös kattilasta
- Uppopaistokattila - tukeva kannellinen kattila, johon liittyvä lankakori voidaan kahvan avulla laskea rasvaan ja asettaa valumaa
- Painekeitin - syvä, painava kannellinen kattila, johon kuuluu painemittari ja varaventtiili ja jossa ruoan voi höyryssä kypsentää puolta nopeammin kuin tavallisessa kattilassa
Uuninkestävät astiat
Paistovuokia, patoja ja pannuja, jotka on tehty kestämään korkeitä lämpötiloja ja johtamaan lämpöä, on saatavissa moniin erikoistarkoituksiin. Usein ne ovat riittävän koristeellisia myös tuotaviksi pöytään.
- Padat - valurauta, savi ja posliini sopivat syvien, kannellisten, yksi- tai kaksikahvaisten patojen materiaaliksi. Tulenkestävinä ne sopivat myös liedellä käytettäviksi
- Terriinit - nämä suorareunaiset astiat, jotka yleensä ovat savea, soikion tai suorakaiteen muotoisia ja varustettu ilmareiällisellä kannella, on tarkoitettu jauhettujen ja hienonnettujen lihaseosten kypsentämiseen
- Kohokasvuoat - nämä suorareunaiset pyöreät posliini- tai savivuoat ovat perinteisesti ulkopinnaltaan uurteisia. Lasittamattoman pohjan ansiosta lämpö siirtyy astiaan nopeasti
- Annosvuoat eli ramekiinit - yhden hengen kohokasvuoat sopivat myös kylmien ja kuumien vanukkaiden tekoon
- Gratiinivuoat - laakeita suora- tai vinokylkisiä vuokia, joissa on kädensijat. Koska ne ovat yleensä tulenkestäviä, niitä voi käyttää grillissä ja korkeissa lämpötiloissa rapean pinnan saamiseksi
- Uunipannut - suorakaiteen muotoisia tai soikeita metallipannuja, joissa suorat tai vinot reunat ja joita käytetään lihan ja muiden uuniruokien kypsentämiseen. Syvissä pannuissa on yleensä pohjaritilä
- Ritilät - ritilältä lihan rasva ja mehut voivat valua vapaasti alla olevalle uunipannulle
- Metallivartaat - pitkiä, ohuita ja teräväkärkisiä lävistääkseen liha- ja vihannespalat. Sopivat myös kebabien valmistukseen ja kypsyyden kokeilemiseen
Leivontavälineet
Kotileipuri tarvitsee laajan valikoiman erikoisvälineitä saadakseen leivät, piirakat, kakut ja pikkuleivät onnistumaan moitteettomasti.
- Kakkuvuoat - neliömäiset, pyöreät tai pitkulaiset metallivuoat erityyppisiin korkeisiin tai mataliin kakkuihin. Myös koristeellisia muotoja (esim. sydän) saatavilla. Joskus vuoassa on irtopohja jotta kakun saa helpommin pois vuoasta
- Rengasvuoka - paksuja taikinoita paistettaessa reikä keskellä takaa että lämpö yltää myös kakun keskustaan. Keveissä ja kuohkeissa taikinasekoituksissa rengas tukee kakkua sen kohotessa
- Irtopohjavuoka - saranajousen ansiosta vuoan pohja ja reuna irtoavat toisistaan
- Kääretorttuvuoka - matala suorakulmainen metallivuoka joka on suunniteltu nimenomaan kääretorttua varten tehdyn sokerikakkutaikinan paistoon
- Leivinpellit - ohuet, suorakaiteen muotoiset, joskus reunukselliset metallipellit. Hyvälaatuiset paksu pellit edistävät lämmön tasaista johtumista ja estävät kupruilun
- Leipävuoat - yksinkertaiset, suorakaiteen muotoiset korkeareunaiset vuoat sopivat leipien ja pateiden kypsentämiseen. Pitkät, kapeat patonkivuoat on yleensä valmistettu tinatusta tai sinistetystä teräksestä
- Piirakkavuoat - matalat loivareunaiset pyörövuoat voivat olla lasia, metallia tai posliinia ja sopivia tuotavaksi pöytään
- Torttuvuoat - pyöreitä ja matalia, usein aaltoreunaisia ja irtopohjaisia. Galvanoitua terästä tai keramiikkaa. Käytetään torttuihin ja avopiirakoihin
- Piirakkarenkaat - siletä tai pykäläreunaiset metallikehät, joilla leivinpellille muodostetaan torttu- ja piirakkapohjia
- Leivontapainot - keramiikka- tai metallihelmet, joiden avulla piirakkapohja pidetään ryhdissään vuoassa, kun se esipaistetaan ilman täytettä
- Torttumuotit - pienet koristeellisen muotoiset ja usein aaltoreunaiset metallimuotit, jotka sopivat leivospohjien ja sellaisten pikkukakkujen valmistukseen, jotka voidaan leipoa myös muottipellissä
- Jäähdytysalusta - näillä jalallisilla metalliritilöillä ilma pääsee kiertämään jäähtyvän ruoan alla
- Koristemuotit - voidaan käyttää leipien, höyrytettyjen tai uunissa valmistettujen vanukkaiden, hyytelöiden, vaahtojen, jäätelöiden ym. valmistukseen
- Pikkuleipämuotit - nämä ohuet, suorareunaiset metallimuotit joita myydään yksittäin tai sarjoina voivat olla muodoltaan geometrisia tai naturalistisia ja vaihtelevan kokoisia
- Taikinapyörä - puu- tai metallivartinen leikkuri, jonka pykälikäs pyörä leikkaa piirakkaan koristeellisen reunan
Siivilät ja läviköt
Seuraavilla perustyövälineillä aineksia voidaan erottaa toisistaan, valuttaa vedestä ja kuohkeuttaa ilmalla.
- Siivilät - metalli-, muovi- tai puukehikoita, joissa on vaihtelevan tiheä verkko. Kartiomaisilla (chinois) on hyvä siivilöidä nestemäisiä aineksia kannuihin ja purkkeihin. Maljamaiset siivilät sopivat kulhojen päälle ja ovat omiaan kuivien ainesten käisttelyyn sekä soseiden puristamiseen
- Lävikkö - rei'itetty malja vihannesten ja pastan keitinveden valuttamiseen sekä hedelmien ja vihannesten pesuun
- Sihti - jauhopaakkujen poistoon ja jauhojen ilmaamiseen ennen taikinaan lisäämistä. Myös sokerin sirottamiseen koristeellisiksi kuvioiksi. Sihti voi olla leveäsuinen seula tai pienempi verkkopohjainen säiliö, josta sisältö varistetaan ulos liipasimen avulla
- Salaattikori - yksinkertainen lankaverkko tai muovilinko, joka poistaa salaatinlehdistä veden niitä rikkomatta
- Keltuaisenerotin - pyöreä lusikka, jonka rei'istä valkuainen valuu pois keltuaisen jäädessä pesään
Sekoittaminen, kauliminen ja koristelu
Ruokien valmistus - tapahtuu se sitten sekoittamalla, vatkaamalla tai muovailemalla - sekä valmiin aikaansaannoksen koristelu vaativat omat perusvälineensä.
- Sekotuskulhot - ruostumattomat teräskulhot ovat kestäviä ja johtavat hyvin lämpöä ja kylmyyttä. Lasi- ja keramiikkakulhot pysyvät riittävän painavina vatkattaessa tukevasti työpöydällä
- Puulusikat - tukevina, taipumattomina ja lämpöä johtamattomina sopivat ihanteellisesti hämmentämiseen, sekoittamiseen ja vatkaamiseen. Puu imee makuja, joten lusikka on pestävä ja kuivattava aina heti käytön jälkeen
- Kumikaavin, nuolija - notkea, sekoittaa valkuaisvaahdon taikinoihin, pyyhkäisee kulhosta taikinanrippeetkin ja sopii myös käytettäväksi teflonpannulla
- Pullasudit - voiteluun ennen paistamista sekä erilaisten pintojen hyytelöintiin. Suteja on pyöreitä ja litteitä, harjakset voivat olla aitoja tai muovista
- Petkel ja huhmar - huhmar on yleensä kivestä tai metallista tehty pieni kulho, jossa on karhea sisäpinta. Petkelessä on huhmaren pohjamuotoa myötäilevä pyöreä lasittamaton pää. Käytetään mausteiden ja siementen hienontamiseen sekä peston valmistukseen
- Kaulin - suora, sileä, painava puu- tai marmorikaulin voi olla kahvaton tai siinä on läpi kulkevaan puikkoon kiinnittyvät kädensijat
- Pastakone - sekä kaulii pastan ohuiksi levyiksi että leikkaa sen erilevyisiksi nauhoiksi
- Vispilät - kuohkean valkuaisvaahdon vatkaamisessa, kastikkeiden sekoittamisessa ja kokkareettomien taikinoiden teossa ammattilaiset suosivat pallomaisia lankavispilöitä, joissa on kierretty metallivarsi. Niitä on eri tarkoituksiin erikokoisia
- Käsivatkain - hammaspyöräversiossa on yleensä kaksi nelilaippaista vispilää, joita veivataan kammesta. Keventää raskaiden seosten, esim. puoliksi jähmettyneen jäätelön vatkaamista
- Pursotin- eli massapussit ja tyllat - pursotusten ja kuorrutuskoristeiden tekoon. Massapusseja on erikokoisia. Pienissä metalli- tai muovitylloissa pursotusreiät ovat vaihtelevan kokoisia
Koneet
Vaikka jokaisen työn keittiössä voi tehdä käsin, koneilla säästää aikaa ja vaivannäköä.
- Monitoimikone - pilkkoo, jauhaa ja soseuttaa mitä erilaisimpia aineksia. Moniin kuuluu hienonnusterän lisäksi raastinterät ja taikinakoukku
- Vatkain - kädessä tai pöydällä pidettävät mallit sekoittavat kakkutaikinat, vatkaavat kerman, vaahdottavat munanvalkuaiset ym. Jykevämpiin pöytämalleihin on enemmän lisälaitteita
- Tehosekoitin - ihanteellinen soseiden, pateiden ja dippikastikkeiden, keittojen, kastikkeiden ja juomien tekoon. Sopii myös kuivien ainesten hienonnukseen
- Sauvasekoitin - sauvasekoitin on kätevä apuri ruokien soseuttamisessa, sekoittamisessa ja hienontamisessa. Laitteella saa tehtyä esimerkiksi vauvanruoat, smoothiet ja kastikkeet. Sauvasekoittimien suurimmat erot ovat tehossa, lisävarusteissa ja materiaaleissa
- Jäätelökone - pieni malli kirnuaa sekoituksen pakastimessa, isossa irrallaan seisovassa mallissa, sorbetièressa, jolla pääsee ammattimaisen sileään tulokseen, on oma sisäinen sekoitus- ja jäähdytysmekanisminsa
- Mylly - pieni laite kahvinpapujen, pähkinöiden ja mausteiden jauhamiseen
- Rasvakeitin - turvallisimpia ovat irrallaan seisovat sähkömallit, joissa on sisäänrakennettu paistokori. Näissä kattiloissa on öljyn lämpöä säätelevä termostaatti
Aasialaiset tarvikkeet
Näillä välineillä valmistetaan ruokaa perinteisellä nopealla kypsennystavalla korkeassa lämmössä ja niitä myydään mm. aasialaisissa ruokakaupoissa.
- Kiinanveitsi - iso litteä terä, johon liittyy lyhyt puukahva. Erinomainen yleisveitsi, sopii kaikenlaiseen pienimiseen ja viipalointiin. Leveä terä on hyvä siirtelyväline
- Syömäpuikot - pitkät puupuikot sopivat helposti hajoavien ruokien käsittelyyn ja liikutteluun. Syödessä voidaan käyttää lyhyempiä ja tyylikkäämpiä puikkoja (liukaspintaisia syytä välttää)
- Wokpannu ja paistinlasta - maljamainen rautapannu on joko yksikahvainen (paras freesaukseen) tai kaksikahvainen (vakaampi uppopaistossa, haudutuksessa ja höyrytyksessä). Kotikäyttöön on 35 cm leveä pannu ihanteellinen. Joissakin on kupumainen kansi, mistä on hyötyä höyrytyksessä ja haudutuksessa. Paistinlasta on pitkävartinen ja tylppäpäinen. Kärjen kaari vastaa pannun muotoa ja lastan takaosassa on reunus joka pysäyttää ruoan, kun sitä hämmennetään pannussa
- Bambumatto - notkeasta bambusta punottu matto, joka asetetaan keittoastian tai wokpannun sisään estämään lihaa tarttumasta pohjaan pitkän, hitaan kypsennyksen aikana. Käytetään myös sushikäärön rullaamiseen. Bambumatto pestään ja kuivataan aina käytön jälkeen
- Puiset varrastikut - eripituisia. Pitkiä käytetään pääasiassa lihan ja vihannesten varraspaistoon grillissä. Kun tikkuja ennen käyttöä liotetaan puoli tuntia vedessä, puu ei hiilly
- Japanilainen munakaspannu - neliömäinen valuraudasta tai alumiinista valmistettu matala pannu, jossa tukeva puuvarsi. Pannussa paistetaan ohuita symmetrisiä munakkaita. Pannu puhdistetaan pyyhkimällä se ensin öljyllä ja sitten kostealla kankaalla
- Itämainen lävikkö - pitkä bambuvarsi, jonka päässä lankaverkko. Läviköllä nostetaan ja valutetaan ruoka-ainekset kuumasta öljystä tai liemestä
- Bambuhöyrytin - muodostuu kolmesta osasta, kahdesta 5 cm syvästä pyöreästä korista, joiden ristipohjien läpi höyry pääsee kiertämään, ja punotusta kannesta. Sopii monenlaisten ruokien höyryttämiseen wokpannussa tai ison vesipannun päällä. Eri ainekset voi kypsentää yhtaikaa omissa kerroksissaan
- Ohut kaulin - yleensä n. 60 cm pitkä, tasapaksu tai päitä kohden suippeneva. Kaulimella saa hyvin ohuita levyjä paistos- ja leipätaikinasta. Käytön jälkeen kaulin pyyhitään kostealla kankaalla. Liottaminen voi aiheuttaa halkeamia
