Pannuopas

Hyvän paistinpannun tulee olla laadukas, kestävä, hyvin muotoiltu, toimiva sekä miellyttävä katsella.

Pannujen valintaan vaikuttaa ennen kaikkea:
mihin tarkoitukseen se on, minkä kokoiseen talouteen se on tarkoitettu ja mitä sillä valmistetaan.

Hyvä paistinpannu:

• on kestävä, helppokäyttöinen ja hygieninen
• ei polta pohjaan
• kestää konepesun
• on ergonomisesti oikein muotoiltu
• on helppo pinota/ sijoittaa kaappiin
• reunan tulee olla sopivasti kalteva (45 - 50 astetta) ja suora. Suorareunaisessa pannussa on helpompi paistaa ohukaisia ja munakasta sekä se on lastan käytän kannalta parempi kuin kovera.
• kaatoreuna on sellainen ettei neste valu pitkin paistinpannun kylkeä
• sisäreunan ja pohjan yhtymäkohta pyöristetty
• kahvan tulee olla lämmönkestävä ja varustettu ns. sormituella, joka estää sormia koskettamasta pannun seinämiin sekä riittävän pitkä (180 - 200mm) ja muotoiltu niin, että siitä saa kunnon otteen.

Materiaalit pannuissa

Ennen pannun valintaa on hyödyllistä ymmärtää, mitä eroja pannujen materiaaleissa on ja mihin tarkoitukseen kukin materiaali soveltuu parhaiten.

Alumiini
Alumiinin lämmönjohtokyky on erittäin hyvä. Lämmönjakautuminen pohjaan ja seinämille nopeuttaa ruoan kypsymistä. Myös energiaa säästyy. Alumiini on sitkeä ja joustava materiaali, jota on kevyt käsitellä. Pinnoitetut alumiinipannut ovat erinomaisia kevyeen paistamiseen. Alumiinipannuja on sekä puristettuna että valettuna. Valettu alumiinipannu on äärimmäisen tehokas. Puristettu on kevyempi käsitellä.

Keraaminen pannu
Keraaminen pannu kestää kuumia lämpötiloja ja sen käyttö vaatii vain vähän rasvaa. Keraaminen pannu sopii varsinkin kalan, vihannesten ja munien paistamiseen. Keraamista pannua pestään ja käsitellään samalla tavalla kuin pinnoitettua pannua.

Valurauta
Parhaat pihvit ja lempeimmät muhennokset on aina kypsennetty valurauta-astiassa. Etenkin niille, jotka haluavat paistaa pihvinsä todella kuumalla pannulla, on valurauta ehdottomasti suositeltavin pannuvaihtoehto. Valurauta on erinomainen paisto- ja haudutusastia, jonka ominaisuudet johtuvat hyvästä lämmönvaraamiskyvystä. Valurautapannut tulee pestä käsin kuumalla vedellä. Kunnon valurauta-astia paranee vanhetessaan.

Hiiliteräspannu
Hiiliteräspannu voi olla hyvä kompromissi kahden pannun välillä pähkäilevälle. Pannu on uutena kauniin teräksinen, mutta vasta mustuessaan se kypsyy täyteen toimintavalmiuteen. Musta pinta syntyy rasvan polymerisoituessa ja se estää ruuan tarttumisen pannuun samalla tavalla kuin esimerkiksi teflon-pinnoite.

Samaan aikaan pannu on kuitenkin yhtä kestävä kuin valurautapannu ja sillä onnistuu paistaminen myös korkeammissa lämpötiloissa. Kuten kaikkien paistinpannujen käytössä, myös hiiliteräspannujen kanssa parhaaseen tulokseen pääsee pitämällä siitä hyvää huolta.

Ruostumaton teräs
Ruostumaton teräs on erinomainen keittoastiamateriaali, joka sopii kaikkeen ruoanlaittoon. Se on turvallista, kestävää ja helppohoitoista. Austeniittinen 18/10 teräs on mainio astiamateriaali, pinnoitteella tai ilman. Ruostumattoman teräspannun ulkonäkö on myös hieno.

Kuparituotteet
Kuparin suurin etu on sen erinomainen lämmönjohtokyky. Kupari kestää hyvin kaikenlaiset, vahvatkin puhdistusaineet, joten se on siinä mielessä helppohoitoinen. Käytä kuparipannua liekityksessä ja voit laittaa kupariastian myös uuniin. Kupariastiat eivät sovellu astianpesukoneeseen.

Paista oikein

Kala
Kala on hieno raaka-aine, jonka hauras liha vaatii huolellisen ja varovaisen käsittelyn. Kypsennä kalaa vain niin pitkään että kalan lihan valkuainen on hyytynyt ja väri muuttunut läpikuultamattomaksi. Liikaa kypsennetty kala on kovaa ja kuivaa.

Turvallisin tapa kypsentää kala on hauduttaa se kypsäksi pannulla kannen alla pienessä nestemäärässä. Jos kalan haluaa paistaa, sen on tapahduttava hitaasti. Liian kuumalla pannulle laitettu kala vain palaa. Kalafileitä tulisi kääntää vain kerran, jotta ne eivät hajoa. Kalafileiden koossa pysymiseen auttaa myös kalan suolaaminen ennen paistoa. Suola tiivistää kalafileen pinnan.

Lihat
Kauniin paistopinnan saat öljyn ja voin sekoituksella. Kun voi on sulanut pannulle öljyn joukkoon ja vaahto alkaa hävitä, on pannu sopivan kuuma paistamiseen. Jos rasva ruskistuu liikaa tai savuaa, täytyy homma aloitta alusta. Lihan ruskistamisen tarkoituksena on sulkea lihan pinta nopeasti, jotta lihasneste pysyy lihassa ja mehukkuus säilyy.

Täytä pannu aina vain 2/3 pinta-alaltaan, ettei se jäähdy liikaa. Jos pannu on liian kylmä, liha työntää vain nesteet ulos, ei ruskistu ja lopputulos on harmaa kuivakka lihapala. Vastaavasti jääkaappikylmä pihvi jäähdyttää paistinpannun ja pihvi ei saa kaunista väriä pintaansa. Anna pihvien lämmetä huoneenlämmössä ennen paistamista. Muista myös kuivata lihan pinta ennen paistamista. Jos liha on märkää, sen pinta ei kuumene nopeasti ja nesteet tulevat taas ulos. Suola ja mausteet kannattaa lisätä vasta valmiiseen pihviin, sillä suola imee nesteitä ja kuivattaa pihviä.

Linnut
Linnut paistuvat parhaimmin, kun lihan pintaan paistetaan nopeasti kaunis väri ja loppukypsennys tehdään hauduttamalla tai folioon käärittynä. Liha on kypsää, kun neulalla pistettäessä irtoaa kirkasta lihasnestettä. Linnun liha on mehevimmillään juuri kun lihasneste muuttuu hieman punertavasta kirkkaaksi.

Wokkaaminen
Wokkipannun hyviä puolia ovat ruoanlaiton helppous, nopeus ja pienempi rasvan tarve. Wokkipannun paksut reunat edesauttavat lämmön kerääntymistä laidoille, jolloin esim. kasvikset lämpenevät ja kypsyvät tasaisesti. Raaka-aineiden oikea koko, eli tarpeeksi pienet ja samankokoiset palat, on kaiken a ja o. Lisää raaka-aineet pannulle kypsymisjärjestyksessä. Älä wokkaa liian monelle yhtäaikaa sillä tuotos alkaa kiehua, eikä paistu kuten wokkauksessa on tarkoitus. Kastikkeet lisätään wokkiin vasta paistamisen loppuvaiheessa.

Kattilat kuntoon

Oikein hoitamalla kattilat ja paistinpannut pysyvät hyvinä.

Kattilat ja pannut ovat keittiössä kovassa kuluksessa. Päivittäin ruokaa laittavan kotikokin kannattaa sijoittaa kunnollisiin kattiloihin ja huoltaa niitä säännöllisesti.

Hyvää ei saa halvalla. Paksu pohja on yksi ruoanlaittoastian tärkeimmistä valintakriteereistä. Keveyden salaisuus on usein ohut pohja, joka kupristuu käytössä ja jonka pinta helposti vaurioituu. Paino ja tukevuus kertovat, että tuote on laadukas.

Tuotekehittely on viime vuosina ollut huikeaa. Moniin kattiloihin ja paistinpannuihin on puristettu useita eri metallikerroksia parempien ominaisuuksien saamiseksi.

Päällimmäisen pinnan mukaan puhumme teräs-, kupari- tai pinnoitetuista kattiloista. Valurautakattilat ovat useimmiten täyttä valurautaa.

Talleta aina uuden astian mukana saamasi hoito-ohjeet, sillä ne saattavat oll hyvinkin erilaisia eri tuotteilla. Kattilan pintamateriaali määrittää käytön lisäksi hoidon.

Pannujen käyttö- ja hoito-ohjeet

Pinnoitetut pannut

• Pese astia ennen ensimmäistä käyttökertaa.
• Hiero sisäpintaan hieman ruokaöljyä.
• Kuumentaminen:
  laita nokare rasvaa tai pari ruokalusikallista vettä astiaan. Kun rasva on kullanruskea tai vesi on haihtunut, on astia sopivan kuuma.
• Työvälineet:
  käytä puisia tai muovisia työvälinetä. Naarmuuntuneenkin astian käyttö on turvallista, mutta käyttöominaisuudet huononevat.
• Puhdistus:
  käsinpesu astianpesuaineella käytön jälkeen.
• Kestää myös konepesun. Jos peset koneessa, sivele tällöin ruokaöljyä pintaan.
• Sopii kaikille liesille.
• ⚠️ Tärkeää! Kun pinnoitettu astia on sisältä kulunut, luovu siitä ja osta uusi!

Kuparituotteet

• Konepesu:
  mahdollista, mutta pintaan saattaa tulla jälkiä.
• Käyttöönotto:
  suojalakan poisto mukana seuraavalla puhdistusaineella
• Säännöllinen hoito:
  kiillotus tarvittaessa.

Valurautatuotteet

• Konepesu:⚠️ Tärkeää! Ei missään tapauksessa!
• Käyttöönotto:
  pesu pelkällä vedellä, kuivaus. "Sisäänajo" runsaan paistinrasvan avulla.
• Rasvapoltto
• Säännöllinen hoito:
  pesu pelkällä vedellä tai pyyhkiminen talouspaperilla.
• Valurauta-astia on oikein hoidettuna lähes ikuinen.

Hiiliteräspannut

• Käyttöönotto:
  pannun käyttö aloitetaan rasvapoltolla. Rasvapolton voi tehdä joko kasvisrasvalla tai perinteisellä ihralla. Rasvapolttoja voi joutua tekemään useamman kerran ennen kuin koko pannun pinta on tumma. Pannu tummuu lopulta myös tavallisessa käytössä, jos rasvapolttoa ei jostain syystä halua tehdä.
• Säännöllinen hoito:
  pannu kannattaa pestä aina heti käytön jälkeen ja kuivata huolellisesti. Näin se ei pääse ruostumaan. Edes miedon pesuaineen käyttöä ei suositella.
  Jos pannua käyttää harvoin, kannattaa se toisinaan öljytä. Viikottaisessa käytössä olevalle pannulle tämä ei ole tarpeen.
  Jos musta pinta alkaa mennä epätasaiseksi tai rypyläiseksi, voi sen hioa teräsvillalla.

Pannujen ongelmat, syyt ja ratkaisut