Lampaanliha
Täysikasvuisen eli yli vuoden ikäisen lampaan (myös pässin tai kastroidun uroksen) liha erotukseksi karitsanlihasta. Maku omintakeinen, mutta vaihtelee alkuperämaan ja vuodenajan mukaan ja myös eläimestä toiseen. Suomalainen lampaanliha on yleensä vaaleaa, miedonmakuista, hienosyistä. Lampaan ruhon osia ovat etuselkä, rinta, lapa, kaula, kyljysselkä (satula), kylki, paisti ja potka. Käytetään ennen kaikkea paistiksi, kyljyksinä, patoihin ja grillattuna. Lammas, erityisesti lampaanpaisti ja lampaanviulu, on perinteinen pääsiäisruoka monissa maissa.
Lampaanliha sisältää yleensä n. 6 % rasvaa sekä runsaasti proteiineja, sinkkiä, rautaa, kaliumia, fosforia ja B-ryhmän vitamiineja, etenkin niasiinia, riboflaviinia ja B12-vitamiinia. Siinä on runsaasti ns. kovaa rasvaa, joka kovettuu nopeasti lautasella jäähtyessään.
Karitsanliha
Nuoren, alle vuoden ikäisen lampaan liha.
(määritelmässä vaihtelua maittain, mutta yleensä ainakin alle kahden vuoden ikäisen eläimen liha erotukseksi lampaanlihasta).
Karitsat ruokitaan viljalla ja rehulla ja teurastetaan useimmiten 3 - 8 kuukauden ikäisinä. Juottokaritsa on kuukauden tai kahden ikäinen karitsa, useimmiten emon imettämä, ja sen liha on mureaa. Karitsanlihaa valmistetaan ennen kaikkea paistiksi, kyljyksinä ja grillaamalla. Karitsanliha, kuten lampaanlihakin, sisältää ns. kovaa rasvaa, joka kovettuu nopeasti lautasella jäähtyessään.
1a. Kaula
1a. Rullapaisti
1b. Etuselkäkyljykset
2. Rinta
4. Selkä
4a. Kyljykset
5. Paisti