Diabetes on sairaus, jossa elimistö ei kykene pitämään verensokeria normaalilla tasolla, vaan se pyrkii kohoamaan liian korkealle. Diabetesta on useita eri muotoja. Avaintekijänä on insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. Pitkäaikainen liian korkea verensokeri johtaa elimistön valkuaisaineiden sokeroitumiseen, mikä voi aiheuttaa elinmuutoksia silmissä, munuaisissa ja hermoissa sekä sydän- ja verenkiertoelimistössä.Tärkeimmät näistä ovat insuliinipuutosdiabetes ja aikuistyyppinen diabetes. Molemmissa sairauden muodoissa on keskeisenä hoitona määrällinen ja laadullinen ruokavalio. Myöhäisiällä todetut korkeat verensokeriarvot voidaan usein korjata, jos asianomainen laihduttaa itsensä normaalipainoiseksi. Saavutettujen tulosten ylläpitämiseen riittää pelkkä ruokavalio. Lisäksi diabeteksen hoidossa on tärkeää säännöllinen liikunta.
Ruokavalion periaate
Diabeteksen hoidon tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia. Verensokerin jyrkät
vaihtelut pyritään ehkäisemään jakamalla diabeetikon tarvitsema energiamäärä sopivasti eri aterioille ja
välipaloille. Aterioiden kokoonpanon on oltava täsmällistä ja ateria-aikojen säännöllisiä.
Hiilihydraatit
Diabeteksen hoitotasapainon kannalta on hiilihydraattien laatu tärkeämpi kuin niiden määrä. Kuitua sisältävät
ruoka-aineet, kuten täysjyvävalmisteet ja kasvikset perunaa lukuunottamatta, ovat sopivimpia hiilihydraattilähteitä
diabeetikoille. Ne kohottavat verensokeria hitaasti.
Perunan ja valkoisen viljan hiilihydraatit imeytyvät vereen nopeasti. Näitä ruoka-aineita diabeetikko voi
käyttää ruokavaliossaan vain vähän ja ainoastaan sekaravinnon yhteydessä. Sekaravinto, joka sisältää rasvaa ja
kuitua, hidastaa näiden hiilihydraattien imeytymistä.
Maidon sisältämä maitosokeri, laktoosi, imeytyy myös nopeasti. Tämän vuoksi maidon määrä diabeetikon ruokavaliossa
rajoitetaan 6 dl:aan päivässä ja se tulee jakaa kolmelle aterialle.
Hedelmät, marjat ja tuoremehut sisältävät runsaasti hedelmäsokeria. Sen vuoksi myös niiden kerta-annosten tulee
olla suhteellisen pieniä, esimerkiksi yksi hedelmä tai noin 1 dl marjoja tai 1 dl tuoremehua kerrallaan.
Sokeria, siirappia ja hunajaa ei käytetä paitsi silloin kun veren sokeri on liian alhaalla eli hypoglykemian
hoidossa. Poikkeuksena ovat alle 3 % sokeria sisältävät ruokalajit, jotka kohtuullisina määrinä nautittuina
sopivat diabeetikolle.
Rasvat
Diabeetikon ruokavalion rasvapitoisuus on rajoitettu. Eläinrasvat eli tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät
rasvat rajoitetaan minimiin. Niiden tilalla käytetään monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljyjä
ja jääkaappimargariineja. Rasvaiset ruoka-aineet, kuten rasvainen liha ja rasvaiset maitovalmisteet korvataan
vähärasvaisilla.
Proteiinit
Proteiinipitoisista ruoka-aineista suositaan vähärasvaisia laatuja, kuten rasvattomia maitovalmisteita, ja
sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten kala ja kana.
Lihaa käytettäessä valitaan vähärasvaisia laatuja tai näkyvä rasva leikataan pois.
Makeutusaineet
Diabeetikolle sopivia ja käytännön kannalta merkityksellisiä makeutusaineita ovat energiaa sisältämättömät
sakariini ja syklamaatti sekä energiaa sisältävä hedelmäsokeri eli fruktoosi. Leivontaan ja ruoanvalmistukseen
suositellaan käytettäväksi hedelmäsokeria. Juomiin, kuten kahviin, teehen ja mehuihin, voidaan käyttää
syklamaattia tai sakariinia.
Mahdollisten sivuvaikutusten välttämiseksi on elinkeinohallitus antanut suositukset energiaa sisältämättömien
makeutusaineiden käytöstä.
Lapsille ja raskaana oleville naisille ei keinotekoisia makeutusaineita suositella.
Leivonta
Leivonaiset onnistuvat paremmin hedelmäsokerilla leittaessa ja ovat paremman makuisia kuin keinotekoisia
makeutusaineita käytettäessä. Energiasisältö ei myöskään suurene, sillä keinotekoista makeutusainetta
käytettäessä joudutaan leivonnaisten onnistumiseksi käyttämään enemmän rasvaa ja jauhoja.
Makeista leivonnaista sopivat diabeetikoille parhaiten hiivataikinaleivonnaiset ja sokerikakut, koska niiden
rasvapitoisuus on kohtuullinen. Vehnäjauhot tulisi korvata osittain täysjyväjauhoilla: hiivaleipävehnäjauhoilla,
ruis-, graham-, ohra- ja sämpyläjauhoilla tai kaurahiutaleilla. Vuoat voi leivittää vehnäleseillä kuidun
saannin lisäämiseksi.
Vaihtotaulukko ja annosluettelot
Diabeetikon ruokavalion suunnittelun ja käytännön toteutuksen helpottamiseksi on kehitetty diabeetikon ruokavalion annosluettelo- ja vaihtotaulukkojärjestelmä. Vaihtotaulukossa ruoka-aineet on ryhmitelty hiilihydraatti- ja energiapitoisuuden mukaan seitsemäksi ryhmäksi. Samaan ruoka-aineryhmään kuuluvien ruoka-aineiden tietty määrä, annos, sisältää aina saman verran hiilihydraatteja. Näin saman ryhmän ruoka-aineannoksia voidaan vaihtaa keskenään ilman, että hiilihydraatti- ja energiamäärät ateriassa muuttuvat. Ravitsemusterapeutti tai diabeteshoitaja ohjaa taulukkojen käytössä ja antaa ruokavalion noudattamisessa tarpeellisen materiaalin.