:20. elokuuta klo 1200 kajahti laukaus merkiksi sorsastuksen alkamiseksi: Arkisto: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

20. elokuuta klo. 12.00 kajahti laukaus merkiksi sorsastuksen alkamiseksi.

Riistalintujen eli metsä- ja vesilintujen pyynti on verrattain rajoitettua ja vain harvoja riistalintuja saa pitää kaupan. Hyvin varustetuista erikois- ja elintarvikeliikkeistä saa varmimmin patavalmiina pakasteina riekkoja sekä tarhoissa kasvatettuja sorsia. Ostajana ei siis hevin pääse riistalinnun haltijaksi, mutta metsästäjän tuttavana saattaa hyvinkin saada linnun lahjaksi. Ehkei aivan patavalmiiksi käsiteltynä, mutta sentään suolistettuna.

Lintujen käsittely

Metsälinnut on yleensä riiputettava ennen ruoaksi valmistusta. Riiputusajan pituuteen vaikuttavat linnun koko ja ikä sekä riiputuspaikan lämpötila. Suotuisissa olosuhteissa raakakypsyttelyyn varataan 1 - 2 viikkoa. Tämän jälkeen linnut mieluummin kynitään kuin nyljetään, sillä nahka estää vähärasvaisia lintuja kuivumiselta. Usein metsälinnut lisäksi silavoidaan.

Vesilinnut valmistetaan tavallisimmin ruoaksi välittömästi, sillä metsälintuihin verrattuna ne ovat rasvaisia ja niiden rasva eltaantuu nopeasti. Tosin loppusyksyn viileillä ilmoilla osa metsästäjistä riiputtaa esim. heinäsorsasaaliinsa. Merilinnut, joiden höyhenet ovat tiukemmassa kuin muilla linnuilla, nyljetään tavallisimmin. Samalla paistin maku paranee, koska suuri osa voimakkaanmakuisesta traanista lähtee nahan mukana ja jäljelle jäävän voi poistaa muutoin. Allin ja haahkan, joissa traanin maku on tuntuvin, voi suolistamisen jälkeen panna vuorokaudeksi viinimarinadiin, piimään tai maitoon. Edellisten keinojen sijasta lintuja voi myös liottaa etikkavedessä muutaman tunnin ja sen jälkeen kiehauttaa vedessä.

Perkauksen yhteydessä otetaan myös riistalinnuista talteen kivipiirat, sisäelimet ja kaularangat (päätkin). Niistä keitetään vedessä liemi joko valelua varten tai haudutusnesteeksi. Liemi on myös erinomaista kastikkeen nesteeksi.

Paisteiksi pataan tai uuniin

Perinteiseen tapaan riistalinnut valmistetaan kokonaisina paisteina. Niinpä vain iäkkäät linnut yleensä paloitellaan ja kypsennetään pata- tai keittoruoiksi. Kookkaat linnut kypsennetään uunipaisteina, mutta pienet ja keskikokoiset useinkin padassa liedellä. Mikään ei estä panemasta pieniäkin uuniin, jonne niitä tarpeen tullen mahtuu kerralla useita.

Mausteilla ei riistalintuja valmistaessa tarvitse taituroida, jos antaa lintujen omalle ominaismaulle sille kuuluvan arvon. Sen sijaan muutamalla katajanmarjalla voi hyvinkin riistanmakua korostaa lisää.

Metsälintujen kanssa tarjottavan kastikkeen höysteeksi käytetään kernaasti vähän kermaa tai smetanaa, mutta rasvaisten vesilintujen kastiketta kannattanee ennemminkin keventää esim. viinitilkalla tai hedelmämehulla.

Kypsä isot linnut (metso, teeri) voi paloitella kuten kalkkunan ja hanhen. Pienehköt ja pienet linnut (kyyhky, riekko, pyy, peltopyy) voi paloitella neljään osaan tai vain pitkittäin kahtia. Usein esim. riekosta ja kyyhkystä tuodaan tarjolle vain pulskimmat osat eli pelkät rintalihat.

Riistalintujen lisäkkeeksi sopivat perunoiden, kaalien ja tuoresalaatin ohella esim. (etikka)sienet ja (pihlajan)marjahyytelö.

20.08.2007 - 18.11.2007
Reseptihakuun