Ylioppilasjuhlat: Juhlat: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

Ylioppilasjuhlat

Touko-kesäkuun vaihteessa on kymmenien tuhansien nuorten juhlapäivä. Silloin päättyy koulutyö ja he vastaanottavat valkolakkinsa. Tänä päivänä tosin pääsee ylioppilaaksi myös syksyllä mutta eräs asia ei ole muuttunut: suomalaiseen juhlaperinteeseen kuuluu juhlia ylioppilaita.

Ylioppilasjuhlat järjestetään iltapäivällä pian sen jälkeen, kun juhlatilaisuus koulussa on ohi. Kouluunhan pääsevät nykyisin tilanpuutteen vuoksi lähinnä vanhemmat. Ne, jotka eivät pääse saliin, voivat odotella koulun pihalla ja ojentaa ruusut ylioppilaalle heti tilaisuuden jälkeen. Ylioppilaathan eivät pääse kotiin välittömästi, sillä tapoihin kuuluu, että he vievät ruusunsa sankarihaudoille ja käyvät valokuvassa. Tämän vuoksi ylioppilasjuhlat voidaan aloittaa vasta iltapäivällä.

Koska olemme Suomessa hieman arkoja kyläilemään ilman kutsua, on parasta ilmoittaa vieraille tilaisuudesta joko puhelimitse tai kortilla. Mukaan kutsutaan luonnollisesti isovanhemmat, tädit, sedät, kummit ja opettajat. Ylioppilas pitää itse huolen omien tovereidensä kutsumisesta. Mutta jokainen, joka haluaa, voi mennä onnittelemaan ylioppilasta, vaikka ei olisikaan tullut kutsutuksi.

Opettajia kutsuttaessa on hyvä muistaa, että heitä saatetaan kutsua moniin ylioppilasjuhliin ja etteivät he kenties millään ehdi kaikkiin mukaan, vaikka haluaisivatkin.

Ylioppilasjuhliin katetaan tavallisesti kahvipöytä, johon varataan sekä makeaa että suolaista tarjottavaa. Siinä voi olla pullan, kahvikakun ja pikkuleipien lisäksi myös täytekakku sekä erilaisia piiraita ja voileipäkakkua. Kahvin lisäksi varataan myös teetä tarjolle.
Perinteistä on toki mahdollista poiketa tarjoilussa. Pöydälle voidaan kattaa myös tavallisen seisomapöydän antimia, kuten kylmiä leikkeleitä, esim. paistia, kinkkua, graavikalaa, juustoja ja salaatteja sekä hedelmiä.

Vieras onnittelee ensin ylioppilasta ja ojentaa sitten ylioppilaalle ruusun sekä lahjan. Pelkkä ruusukin riittää. Sen jälkeen hän onnittelee vanhempia. Tarjoilija tuo kuohuviinilasit, jos on apuväkeä, mutta jos tarjoilu hoidetaan perheen kesken, joku perheenjäsenistä kaataa juoman laseihin.
Ellei kotona ole riittävästi kuohuviinilaseja, voidaan hankkia lisäksi kertakäyttölaseja, sillä aikaa lasien pesemiseen ei juurikaan jää.

Ylioppilaalle on viisasta varata ensimmäisen maljan jälkeen alkoholiton juoma, sillä hänellähän on vielä pitkä ilta edessä luokkatovereiden seurassa. Mehu tai booli korvaavat kuohuviinin, ellei perheen tapoihin kuulu nauttia alkoholia. Tämän jälkeen vasta saapunut vieras tervehtii muita paikalla olevia ja siirtyy nauttimaan pöydän antimia.

Ylioppilas kiittää jokaista vierasta henkilökohtaisesti. Hyviin tapoihin kuuluu lisäksi lähettää jälkeenpäin kiitokset muistamisesta ja usein tähän kirjalliseen kiitokseen liitetään ylioppilaskuva.

Vaikka päivänsankari itse katoaakin koulutovereidensa seuraan, saattaa onnittelijoita tulla vielä senkin jälkeen. Tällöin vietetään juhlahetki vanhempien seurassa. Nämä myöhäiset vieraat keventävätkin usein vanhempien kaihoisan haikeaa ja kyyneleisen onnen sävyttämää hetkeä.
Viimeisten vieraiden jälkeen kotona tuoksuvatkin vielä pitkään ylioppilaan saamat ruusut.

Ylioppilasjuhlamenyy
Juhlat
Reseptihakuun