Ranskalainen keittiö: Ranskan viinit: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

Ranskan viinit

Viinintuottajamaista Ranska on eittämättä nimekkäin. Ranskan ilmasto- ja maaperä ovat tietyillä alueilla poikkeuksellisen otolliset laatuviinien tuottamiseen. Ranskassa on 16 pääviinialuetta, joista kaksi, Cognac Biskajanlahden rannikolla ja Armagnac Lounais-Ranskassa, tuottaa nimiään kantavia tunnettuja viinitisleitä.

Chevalier Saint-Jean

Tässä lyhyesti Ranskan neljätoista mietoviinialuetta:
Burgundi (Bourgogne) Rhônen sivujoen Saônen länsipuolella on ollut jo satoja vuosia kuuluisa voimakkaista, hienoaromisista punaviineistään sekä kuivista, täyteläisistä valkoviineistään. Burgundin viinejä tuottavia ala-alueita ovat pohjoisesta etelään Chablis, Côte d'Or, Côte Chalonnaise, Mâconnaise ja Beaujolais.

Burgundin pohjoisosassa sijaitseva Chablis tunnetaan erittäin kuivista, voimakkaanmakuisista ja raikkaan aromikkaista valkoviineistään.

Côte d'Orin alue Chablis'sta kaakkoon on Burgundin viinialueen suurin ala-alue (pituus n. 40 km), joka jakaantuu edelleen kahteen osaan: Côte de Nuits'hin pohjoisessa ja Côte de Beauneen etelässä.

Côte d'Or tuottaa suhteellisen vähäisiä määriä viinejä, mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia. Alueen punaviinit ovat voimakkaan täyteläisiä mutta pehmeitä.
Côte de Beaunen punaviinit ovat hieman kevyempiä kuin Côte de Nuits'n hyvin säilytystä kestävät punaviinit. Côte de Beaunen laadukkaat valkoviinit ovat kuivia ja hienostuneita. Niistä mainittakoon esim. Meursault ja Montrachet, jotka kuuluvat Ranskan huippuviineihin.

Côte Chalonnaise etelämpänä, tuottaa sekä puna- että valkoviinejä, jotka ovat laadullisesti lähellä naapurialueen, Côte de Beaunen, viinejä. Alueen nimekkäitä viinikuntia ovat mm. Mercurey ja Givry. Macônin kaupungin ympäristössä olevan Mâconnaisen alueen paras viini on valkoisista Pinot Chardonnay-rypäleistä käytetty Pouilly-Fuissén valkoviini. Alueen pohjoisosan kalkkipitoisessa maassa kasvatetaan mm. Gamay-rypäleitä, joista valmistetaan alueelle tyypillisiä hedelmäisiä, keskitäyteläisiä punaviinejä ja roseeviinejä.

Beaujolais Burgundin eteläosassa tuottaa pääasiassa punaviinejä, jotka ovat suosittuja keveytensä, pehmeytensä ja raikkaan hedelmäisyytensä ansiosta. Yleensä beaujolaisviini on parhaimmillaan heti nuorena tai vain muutaman vuoden ikäisenä. Parhaimmat beaujolaisviinit tulevat Beaujolais-Villages-nimiseltä alueelta. Grand Cru -merkinnällä luokiteltuja huippuviinejä saadaan yhdeksästä kylästä, joista parhaimpana pidetään Moulin-à-Ventin ja Fleurien kylien viinejä.

Hermitage-kukkula
Hermitage-kukkulalta näkee pitkälle Rhône-joen laaksoon. Rinteessä kasvaa Syrah-rypälettä.

Côtes-du-Rhône Rhônejoen laaksossa Etelä-Ranskassa tuottaa tummia, voimakkaita ja täyteläisiä punaviinejä, täyteläisiä roseeviinejä ja jonkin verran valkoviinejä. Parhaat punaviinit saadaan alueen pohjoisosasta, Lyonin eteläpuolelta, mm. Côte Rôtien, Hermitagen ja Crozes-Hermitagen (Tournonin ympäristössä) alueilta. Eteläisen Rhônenlaakson paras ja tunnetuin alue on Château-neuf-du-Pape Avignonin kaupungin pohjoispuolella, joka tuottaa kestäviä, hienoaromisia punaviinejä ja kuivia, aromikkaita valkoviinejä.

Ranskalainen viinitarha
Ranskalainen viinitarha.

Bordeaux Garonne- ja Dordognejokien alajuoksulla ja Gironden rannoilla, on Ranskan suurin viinialue ja monella tapaa esikuva koko viinimaailmassa. Se on Burgundin ohella toinen Ranskan suurista laatuviinialueista. Se on tunnettu rodukkaista, hienoaromisista ja kaunisvärisistä viineistään. Se jakaantuu lukuisiin pieniin viinialueisiin, joista monilla on oma alkuperämerkintänsä. Bordeaux'n parhaat viinit ovat château -viinejä, jotka valmistetaan nimetyn tilan tarkoin rajattujen viinitarhojen sadosta. Nämä viinit ovat aina vuosikertaviinejä.

Bordeaux'n kuuluisimmat viinialueet lyhyesti:
Médoc on tunnettu nimekkäistä château -viineistään.
Graves Bordeaux'n kaupungin ympäristössä tuottaa aromikkaita, hieman kovahkoja punaviinejä ja myös aromikkaita valkoviinejä.
Saint-Émilion Dordognen varrella tuottaa pehmeitä ja täyteläisiä punaviinejä.
Pomerolin punaviinit Dordognen pohjoispuolella ovat aromikkaita ja täyteläisiä.
Sauternes ja Barsac Garonnen varrella tuottavat makeita, täyteläisiä ja hienoja valkoviinejä, joiden hunajainen aromi johtuu rypäleisiin vaikuttaneesta jalohomeesta.
Muita Bordeaux'n ala-alueita ovat mm. Bourg ja Blaye Dordognen ja Gironden yhtymäkohdassa, Entre-deux-Mers Dordognen ja Garonnen välissä (kuivia valkoviinejä), Sainte-Croix-du-Mont Garonnen varrella (makeita valkoviinejä) ja Fronsac Dordognen varrella (keskitäyteläisiä punaviinejä).

Provence Etelä-Ranskan Välimeren rannikolla tuottaa voimakkaita punaviinejä ja kevyitä valkoviinejä. Alue on tunnettu myös hedelmäisistä roseeviineistään, jotka Provencen valkoviinien tavoin maistuvat parhailta nuorina. Provence ei tuota kovinkaan monia A.C.-viinejä (korkein laatuluokka). Sen sijaan se on tunnettu V.D.Q.S.-viineistään (toiseksi korkein laatuluokka).
Languedoc-Roussillon Välimeren rannikolla ja Cahors pohjoisempana tuottavat etupäässä huokeita pöytäviinejä, puna-, valko- ja roseeviinejä. Alueen nimekkäimmät viinit saadaan Languedocista. Languedocin, Héraultin, Auden ja Gardin alueiden lisäksi mainittakoon kuivia valkoviinejä tuottava Bellegarde Rhônen alajuoksulla sekä punaviinialueet Corbières, Minervois ja Costières. Kuohuviinejä tuottaa Blanquette de Limoux Narbonnesta länteen.

Loirejoen laakso ulottuu Ranskan keskiylängöltä Auvergnesta Biskajanlahden rannikolle, Bretagneen. Alueen 15 viinialuetta tuottaa eniten valkoviinejä mutta myös rosee- ja kuohuviinejä sekä jonkin verran punaviinejä. Anjoun alue Nantesista itään tunnetaan makeista, hienostuneista valkoviineistään ja raikkaista roseeviineistään. Tourainessa valmistetaan hyviä puna-, valko-, rosee- ja kuohuviinejä. Sen kuuluisan A.C.-alue on Vouvray, joka tunnetaan hunajaisista valkoviineistään ja laadukkaista kuohuviineistään. Loiren suiston Nantesin alueen Muscadet-valkoviini on kuivaa ja lempeän makuista. Idempänä Loiren varrella olevien Pouillyn ja Sancerren viinialueiden maaperä on kalkkipitoista, mikä antaa alueen viineihin aromikkaan piikiven vivahteen.
Lounais-Ranskan Bergerac Dordognejoen varrella, Jurancon Ranskan lounaisnurkassa ja Gaillac Garonnen sivujoen Tarnin varrella ovat vähemmän tunnettuja viinialueita, vaikka tuottavat varsin laadukkaita viinejä. Lounais-Ranskan valkoviinialueita ovat Montravel, Bergerac ja Côtes-du-Haut ja La Rosette ja punaviinialueita Bergerac, Côtes-de-Bergerac, Côtes-de-Duras, Pécharmant ja Madiran.

Elsass (Alsace) sijaitsee Ranskan-Länsi-Saksan rajalla. Alueen valkoviinit, jotka ovat etupäässä kuivia, saavat nimensä viininvalmistuksessa käytetyistä rypälelajikkeista. Pöytäviinit, kuten Zwicker, Sylvaner, Pinot ja Clevner, ovat kevyitä ja aromaattisia. Elsassin nimekkäitä laatuviinejä ovat Riesling, Traminer, Gewürztraminer, Tokay d'Alsace ja Muscat d'Alsace.

Juran alue sijaitsee Itä-Ranskassa Rhônen sivujoen Saônen ja Juravuoriston välissä. Alueen punaviinit kestävät hyvin varastointia. Juran roseeviineille on tyypillistä raikas, kullanpunainen väri. Alueen valkoviinit ovat hyvin vaaleita, keveitä ja hedelmäisiä. Juran alueella tuotetaan myös hyviä kuohuviinejä. Juran erityismenetelmällä valmistettu keltainen viini (vin jaune) voi saavuttaa jopa sadan vuoden iän.

Savoijin viineissä on Alppien raikkautta. Genevejärven eteläpuolella olevan Savoijin valkoviinialueista mainittakoon Crépy, Seyssel, Apremont, Abymes, Chautagne ja Marignan. Alueen puna- ja roseeviinialueita ovat Mondeuse, Montmélian, Arbin ja Cruet.

Champagne Seinen sivujoen Marnen yläjuoksulla on nimensä mukaan tunnettu laadukkaista kuohuviineistään, mutta siellä tuotetaan myös hyviä Bourgogne-rypäleestä valmistettuja roseeviinejä.

Korsikan viininviljelyä on viime vuosina voimakkaasti kehitetty. Nykyisin siellä tuotetaan voimakkaita, hyväaromisia A.C.-viinejä.

Ranskalaista viinisanastoa

Chevalier Saint-Jean-etiketti
Punaviiniä Bordeaux-alueelta.
Ruokaa ja viiniä
Reseptihakuun