Pääsiäinen: Juhlat: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

Pääsiäinen

Pääsiäinen on vanhin kirkollinen juhlamme, jolla on vuosituhantiset perinteet. Ennen kristinuskoa juhla pyhitettiin kevään jumalattarelle, Eastrelle, jonka nimestä muistuttaa yhä englannin "easter". Suomalaisen pääsiäis-sanan ikäkin on yli 700 vuotta. Se tarkoittaa paastosta pääsemistä, sillä laskiaisena alkanut paastoaminen huipentui piinaviikolla, ollen ankarimmillaan pitkäperjantaina. Paasto päättyi ortodokseilla pääsiäisyön Ylösnousemuksen jumalanpalvelukseen. Paaston aikana säästyneestä voista, rahkasta ja munista he valmistivat muullekin väestölle sittemmin tutuksi tullutta herkkuaan, pashaa. "Pasha" on venäjäksi "pääsiäinen" ja se tulee hebrean sanasta "pesah". Puumuotissa valutetun pashan muoto muistuttaa pyramidihautaa. Sen koristeena olevat kirjaimet X B tulevat kirkkoslaavista ja tarkoittavat - Hristos voskrese - Kristus nousi kuolleista.

Muita ortodoksien pääsiäisherkkuja ovat kulitsa ja baba. Näistä edellinen on pyöreän limpun muotoinen, rusinoin ja maustein höystetty pääsiäisvehnänen. Jälkimmäinen puolestaan lieriömäinen, usein rommivedellä kostutettu kuohkea vehnänen, jonka koristeena on tavallisesti paperiruusu.

Omavaraisessa ruokataloudessa elettäessä pääsiäinen sattui aikaan, jolloin talojen varastot olivat laihimmillaan. Sitä kuvaakin sanonta: "Keyrinä kelläin, jouluna jollain, pääsiäisenä päätaloissa". Tuolla tarkoitettiin, että keyrinä, nykyisen pyhäinpäivän aikoihin oli ruokaa runsaasti vielä kaikilla, mutta pääsiäisenä enää vain vauraimmissa taloissa.

Vaikka luonto ei vielä mitään uutta antanutkaan, oli yleensä sentään joku lehmistä jo poikinut. Näin saatiin ainakin munamaitoa, juustoa, piimäpiirakkaa ja vasikkapaistia. Muita pääsiäisruokia olivat lampaanpaisti ja imelä mämmi, joka on Lounais-Suomesta myöhemmin levinnyt muuallekin maahamme.

Munien syönnillä pääsiäisenä on pitkät perinteet. Vuosituhansia sitten ne kuvasivat luonnon keväistä ylösnousua. Kristinuskon myötä muna sai uuden vertauskuvallisen sisällön. Ortodoksit värjäävät pääsiäismunat usein punaiseksi värin symboloidessa kuolemattomuutta ja Kristuksen ristillä vuodattamaa verta. Kauniin ruskean värin muniin saat lisäämällä niiden keitinveteen sipulinkuoria. Mitä enemmän kuoria on, sitä syvempi väristä tulee. Muna, elämän symboli, on myös lahja ystävälle ja palkka palmusunnuntaina liikkuneelle virpojalle.

Ruokalistaan on paastopäiväksi eli pitkäperjantaiksi valittu kalaa. Jälkiruokana tarjottavan mämmin voidaan katsoa mustalla värillään symbolisoivan Kristuksen kuolemaa.

Pääsiäisen jälkiruokana tai kahvin ja kulitsan kanssa tarjottava pasha ilmaisee valkealla värillään iloa siitä, että Kristus on noussut kuolleista. Valkoinen on myös pääsiäisen liturginen väri.

Pääsiäispyhät voit aloittaa juhlavasti tarjoamalla pitkäperjantaina hyytelöityä lohta.
Ateria yksinkertaistuu huomattavasti, mikäli vaihdat lohen valmiina ostettuun savusiikaan.

Pitkäperjantai

Virvon varvon...
Virvon varvon...

1. pääsiäispäivä

2. pääsiäispäivän vieraslounas

ja juomaksi:

Juhlat
Reseptihakuun