Hyödyllistä tietää:
perunan kuori ei halkea keitettäessä, jos keitinveteen lisätään hieman etikkaa.
Perunalla on suuri merkitys ravinnossamme.
Peruna sisältää runsaasti hiilihydraatteja ( tärkkelystä ja selluloosaa ) ja vähän valkuaista ja rasvaa. Varsinkin syyspuolella säännöllisesti syötynä peruna on hyvä
C-vitamiinilisä ravinnossamme. Perunan vitamiinipitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan - suurimmillaan C-
vitamiinipitoisuus on uusissa perunoissa, alhaisimmillaan kevätperunoissa. Aikuisen tulisi nauttia 200 - 300 g
perunaa päivässä. Tämä määrä tyydyttää lähes puolet C-vitamiinin tarpeesta, jos peruna kypsennetään oikein.
Ruoanvalmistustapa vaikuttaa perunan ravintoarvoon. Peruna tulisi mahdollisimman usein keittää kuorineen, jolloin
C-vitamiinihävikki on pieni. Kuorittuina keitetyistä perunoista tuhoutuu C-vitamiinia n. 1/3, paistetuista
perunoista 2/3, soseesta n. 40 % ja laatikkoruoista 65 - 100 %. Uudelleen lämmitetyissä perunoissa ei enää ole
C-vitamiinia.
Keitä perunat höyryssä, jolloin C-vitamiinin liukenemista veteen ei tapahdu. Jos keität perunat vedessä, pane
ne aina kiehuvaan veteen ja keitä kannen alla poreilevassa vedessä. Käytä vettä niukalti, vain perunoiden
peitoksi. Keitä perunat vain kypsiksi ja tarjoa välittömästi. Älä seisota niitä turhaan.
Perunalajikkeet poikkeavat toisistaan mm. niiden sisältämän tärkkelyksen määrässä.
Jauhoisissa lajikkeissa
tärkkelyspitoisuus on suurempi kuin kiinteämaltoisissa lajikkeissa.
Nykyisin meillä on mahdollisuus valita oikea perunalajike kuhunkin ruokaan. Jauhoiset lajikkeet sopivat
paremmin perunamuusin valmistukseen sekä uuniperunoiksi.
Keitettynä valmistettaviksi perunoiksi sekä laatikoihin ja keittoihin sopivat vähän kiinteämpimaltoisemmat
perunat.
Vähiten tärkkelystä sisältävät lajikkeet sopivat salaatteihin.
Vaikka jauhoiset perunat hajoavat herkästi keitettäessä, ovat esim. Pito ja Lapin Puikula herkullisia myös
keitettyinä perunoina.
Lajikkeiden sopivuus eri ruokiin: