Akateemiset juhlat: Juhlat: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas

Akateemiset juhlat

Akateemiset juhlat ja toimitukset ovat olennainen osa yliopistoelämää. Monet niiden muodoista ovat siirtyneet tähän päivään aina keskiajalta, ensimmäisten länsimaisten yliopistojen perustamisvuosilta saakka. Pitkät perinteet ja akateemisten arvojen vaaliminen edellyttävät, että juhlissa ja toimituksissa noudatetaan vakiintuneita kaavoja. Ne koskevat sekä tilaisuuksien muodollista etenemistä että pukeutumista.

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuudessa tohtorin arvoa tavoitteleva lisensiaatti julkisesti puolustaa laatimaansa väitöskirjaa. Väitöstilaisuutta varten tiedekunta määrää yhden tai useamman vastaväittäjän sekä jonkun jäsenensä valvojaksi eli kustokseksi.

Perinteisesti kustos, vastaväittäjä ja väittelijä pukeutuvat akateemiseen juhla-asuun frakkiin, myös tummaa pukua on käytetty. Naisilla on musta, kiinteällä pääntiellä ja pitkillä hihoilla varustettu puku.

Väitöstilaisuudet ovat julkisia, ja niihin on kenellä tahansa pääsy. Niihin pukeudutaan asiallisesti kuten ainakin arvokkaaseen päivätilaisuuteen.

Väitöspäivän iltana väittelijä perinteisesti järjestää tohtorinkaronkan. Hän tiedustelee ennen väitöstilaisuutta vastaväittäjältä, voiko ryhtyä päivällisvalmisteluihin. Jos vastaus on myöntävä, hän vihjaisee asiasta niille, jotka aikoo kutsua. Varsinainen kutsu esitetään väitöstilaisuuden jälkeen.
Karonkka järjestetään useimmiten yksityistilaisuutena ravintolassa, mutta voidaan pitää myös kotona tai osakunnan tai oman laitoksen tiloissa.

Iltatilaisuuteen kutsutaan kustos ja vastaväittäjä sekä ne professorit, joiden alaan väitös kuuluu. Väittelijä itse päättää osallistujien määrän ja voi kutsua mukaan myös omaisiaan ja ystäviään.

Karonkkaa varten on perinteisesti sonnustauduttu frakkiin. Jos läsnä on naisia, herroilla on valkoiset liivit ja naisilla iltapuku: mikäli läsnä on pelkkiä herroja, liivit ovat mustat. Naispuolinen väittelijä pukeutuu mustaan pukuun.

Vastaväittäjä istuu karonkassa väittelijän oikealla puolella ja kustos vasemmalla. Jos väittelijä on mies ja hänen vaimonsa on mukana tilaisuudessa, vaimo asettuu miestään vastapäätä ja vastaväittäjä ja kustos kuten edellä. Professorit sijoittuvat pöytään siinä järjestyksessä kuin heidän virkaikänsä ja -asemansa edellyttävät, muut vieraat taas normaalin virallisen istumajärjestyksen mukaisesti.

Mikäli väittelijä on nainen, hänen miehensä ei esiinny illan varsinaisena isäntänä vaan omaisena.

Karonkassa on erityinen perinne puheiden pitämisen suhteen. Pääruoan jälkeen väittelijä pitää puheen, jossa hän ensin kiittää vastaväittäjää, sitten kustosta, sitten muita osallistujia suurin piirtein akatemisessa tärkeysjärjestyksessä. Sukulaisia ja/tai puolisoa kiitetään yleensä viimeiseksi. Kaikkien, jotka väittelijä mainitsee nimeltä, odotetaan pitävän vastauspuhe samassa järjestyksessä kun heidät mainittiin alkuperäisessä puheessa.

Promootio

Promootiolla tarkoitetaan yliopiston tiedekunnan tai korkeakoulun järjestämää perinteikästä toimitusta, jonka juhlallisessa vihkiäistilaisuudessa myönnetään yliopistollinen oppi- tai muu arvo - kandidaateille maisterin ja lisensiaateille tohtorin arvo - sekä siihen liittyvät tunnukset kuten maisterinsormus tai tohtorinhattu.

Promootio noudattaa muotoja, jotka syntyivät jo keskiajan yliopistoissa. Suomessa promootioita on vietetty vuodesta 1643 lähtien, ensin Turun akatemian, sitten Helsingin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa ja nyttemmin myös muissa yliopistoissa ja eräissä korkeakouluissa.

Promootion käytännöllisistä järjestelyistä huolehtii promootiotoimikunta. Viralliset seremoniat alkavat oikeastaan jo ennen varsinaista promootiota seppeleensitojaisilla. Toimitusta varten on valittu yleinen seppeleensitojatar, tavallisesti professorin tai korkean virkamiehen tytär, ja lisäksi kullakin promovoitavalla eli promovendillä on oma henkilökohtainen seppeleensitoja tai -sitojatar.

Varsinainen promovointi tapahtuu promootioaktissa. Promoottorina toimii tiedekunnan virkaiältään vanhin professori, ja promovoitavat seuraavat tilaisuudessa hänen tekemisiään ja esimerkkiään. Promoottori ojentaa kandidaateille maisterin oppiarvon symboliksi laakeriseppeleen ja maisterinsormuksen, lisensiaateille tohtorin arvon merkiksi tohtorinhatun ja miekan, teologisen tiedekunnan promootiossa Raamatun. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa 50 vuotta aiemmin promovoidut maisterit ja tohtorit promovoidaan riemumaistereiksi ja -tohtoreiksi. Tiedekunta valitsee myös priimus- ja ultimusmaisterin ja -tohtorin sekä kunniatohtorit.

Promootiotilaisuuteen voi osallistua myös yleisöä, lähinnä promovoitavien omaisia, mikäli tilat sallivat.

Aktin jälkeen mukanolleet siirtyvät juhlallisena kulkueena promootiojumalanpalvelukseen.

Promootiopäivän iltana ovat vuorossa promootiopäivälliset, sitten promootiopurjehdus ja promootiotanssiaiset, joihin olennaisena osana kuuluvat vanhat tanssit, promootiopoloneesi ja -franseesi. Juhlinta jatkuu aina aamutunneille saakka, jolloin pidetään puhe nousevalle auringolle.

Tohtoriksi ja maisteriksi vihittävät miehet pukeutuvat frakkiin; päivätilaisuuksissa liivit ovat mustat, iltatilaisuuksissa valkoiset.

Tohtoriksi vihittävä nainen pukeutuu päivätilaisuuksiin täyspitkään mustaan pukuun, jossa on pitkät hihat ja kiinteä pääntie; turkiksia ei käytetä. Puvussa tulee olla vyö, johon miekka kiinnitetään. Tohtoriksi vihittävän miehen miekanhiojattarella on myös pitkä musta puku ja mustat asusteet.

Maisteriksi vihittävä nainen ja maisteriksi vihittävän miehen seppeleensitojatar pukeutuu promootioaktiin hillittyyn, pitkään valkoiseen pukuun, jossa on pitkät hihat ja kiinteä pääntie, lisäksi valkoiset hansikkaat ja valkoiset kengät. Seppeleensitojana toimivalla miehellä on frakki.

Illan promootiopäivällisille pukeudutaan muuten samoin kuin päivällä, mutta miehet vaihtavat mustat liivit valkoisiin. Promootiotanssiaisiin naiset voivat valita avokaulaisen valkoisen puvun ja hansikkaat. Nainen selviää yhdellä asulla hankkimalla valkoisen, avokaulaisen pitkän puvun ja sen päälle kiinteän pitkähihaisen jakun. Muut päivällisiin ja tanssiaisiin osallistuvat pukeutuvat juhlapukuun. Promootioaktissa yleisön asu on tumma mutta muu kuin musta ja valkoinen, jotka ovat promootioon osallistuvien värit.

Tohtorinhatun käyttö

Tohtorinhattua käytetään väitöstilaisuuksissa ja akateemisissa juhlatilaisuuksissa kuten yliopiston avajaisissa ja osakuntien vuosijuhlissa sekä yliopistoon liittyvissä tai yliopiston järjestämissä muissa akateemisissa tilaisuuksissa, esim. patsaanpaljastuksissa ja hautajaisissa.

Uusien tohtorien saadessa hattunsa promootiossa myös salissa olevat panevat oman tohtorinhattunsa päähän. Tilaisuudessa, jossa hatut jätetään naulakkoon sekä naiset että miehet riisuvat tohtorinhattunsa.

Ulkomaisten yliopistojen tilaisuuksissa tohtorinhattua voidaan käyttää paikallisen käytännön mukaisesti. Samoin toivotaan ulkomaisten kunniatohtorien pukeutuvan suomalaisessa promootiossa täkäläisen tradition mukaan.


Karonkkamenyy
Juhlat
Reseptihakuun